Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Niin myös kesän kahvakuulakurssi. Viimeiselle kerralle saatiin oikein ihana ilma, auringonpaistetta ja kevyt tuulenvire. Sai oikein nauttia. Tehtiin paljon perusjuttuja, kivoja yhdistelmiä, etuheilautusta, tempausta, rinnallevetoa. Pystypunnerrusta, vauhtipunnerrusta. Vatsalihasjuttuja. Porukan koko vain oli kutistunut kesän aikana, aloituskerralla meitä oli yli 20, nyt taisi olla 8. Ilmeisesti loput ovat päässeet kesäkuntoon jo aiemmin. ;)

Ja kun Outihan keväällä heitti kilometrikisan 24polkeepolkee-joukkueelle haasteen, jossa yhtenä osana oli yhdistää pyöräily jonkin toisen lajin kanssa, niin luulen, että tämä sopii vallan mainiosti tähän. :)

Tässä Uljas Nopsa valmiina matkaan. :)

Kuulakurssille pyöräileminenkin on ollut mukavaa, tosin soratiellä kulkeminen kahvakuula tarakalla ei ole kaikista nautinnollisinta touhua. Päällystetyllä tiellä olisi paljon mukavampaa. Mutta kaikkea ei voi aina saada, reidet ovat iltaisin kiittäneet kovasti.

Saa nähdä mitä syksyllä saan aikaiseksi, ilmeisesti kansalaisopisto järjestää jotain crossfitin tyyppistä, mutta ei aivan kuitenkaan. Muuten siis samankaltaista, mutta tarkoituksena ei kuulemma ole tehdä aivan täysillä tehoilla, ei kuulemma sovellu kansalaisopiston jutuksi sellainen. Voisi olla ihan kiva kokeilla.

Jokainen kukka on erilainen, silti samanlainen

Eilen oli taas upea kahvakuulatunti. Ensimmäistä kertaa pääsin minäkin ihan oikeasti nakkelemaan kuulaa pitkin pihamaata - ja heti kotiin päästyäni katselin pikkutietä, että sitä pitkin kun nakkelisi kuulaa, niin tulisi aika hyvä treeni. Totesin myös kuinka hienoa on, kun on käynyt monen ohjaajan kahvakuulatunneilla. Osa osaa opettaa jotain juttuja hyvin, osa toisia. Eilen ehkä ihan ensimmäistä kertaa hoksasin kuinka tempaus toimii. Pieni lamppu siis syttyi. ;) Sain myös kehuja, minulla on kuulemma hyvä tekniikka heilautuksissa. Arvatkaa vain katosiko se hyvä tekniikka, kun parikymmentä muuta ihmistä kääntää katseensa minuun!

Tänään sitten kävin tekemässä pitkän ratsastuslenkin, kaksi tuntia samoiltiin maita ja mantuja. Välillä rennosti kävellen, välillä pitkiäkin pätkiä ravia. Kyllä siinä kaloreita kuluu ja syke nousee, kun keventää menemään. Onneksi ei ollut liian kuuma, mutta ei toisaalta niin kylmäkään, että sade olisi haitannut. Tuon lenkin jälkeen kyllä ei tarvitse harkita juoksulenkkiä tai mitään, voi rennosti siirtyä jännittämään jääkiekkoa. ;)

Entäs loppuviikko? Huomiselle kaavailen pientä juoksulenkkiä, ja lauantaille onkin vähän jännempiä suunnitelmia. Niistä sitten lauantai-iltana! (jälkihuomautus: koska Suomi pelaa päiväpelin lauantaina, unohtuvat jännittävät suunnitelmat) Sunnuntai - saattaa olla vapaapäivä tai sitten ei. Sen näkee sitten. Juokseminen on ollut tällä viikolla hieman heikkoa, joten ensi viikolla tehdään sitten juoksuohjelman toinen viikko.

Ai niin! Tänään on kansainvälinen homofobian vastainen päivä, ja Soundi on koonnut homomusiikkisoittolistan, löydät sen täältä!

Katsokaa tuota kuulaa, se huutaa, että nosta!

Kahvakuulien terassikausi avattu! Tänään alkoi kansalaisopiston kesäkurssi, kahvakuulaillaan kerran viikossa kesäkuun loppuun asti. Sää oli kylmähkö, tuulinen sateinen, mutta yli 20 henkeä meitä oli. Oli hienoa huomata, että mukana oli niin monenlaisia ihmisiä, nuorempia ja vanhempia, timmimpiä ja vähän vähemmän timmejä. Osa oli kuulaillut ennenkin, osalle oli ihan eka kerta. Onneksi tuossa lajissa saa kuitenkin itselle sopivaa treeniä tekemällä vähän enemmän, vähän painavammalla kuulalla tai tekemällä vähän pidempään. Liikettä voi tehdä jo, kun ohjaaja selittää tekniikkaa kokemattomammille. Nyt voisin siirtää omatkin kahvakuulailunikin sisätiloista pihalle.

Tänään tehtiin ihan perusliikkeitä, etuheilautuksia yhdellä ja kahdella kädellä, pään ja vartalon ympäri pyörittelyä, vauhtipunnerrusta. Vähän kyykkyjä ja hauiskääntöjä. Hiki tuli kylmästä huolimatta, välillä vähän teki mieli ottaa takkiakin pois.

Aloin myös miettiä, ostaisinko itselleni toisenkin kisamallin kuulan. Minullahan on nyt kolme kuulaa, 6kg, 10kg ja 12kg. 12kg on ainoa kisamallin kuula. Voisin ehkä haluta itselleni 10kg tai 8kg kisamallin kuulan. Osaan liikkeistä kun on mukava käyttää piirun verran kevyempää kuulaa, ja tuo oma pieni 10kg on jotenkin niin ikävä käteen kun on päässyt kisamallin kuulan makuun.

Huomenna luvassa sitten hyötyliikuntaa laidunta rakentamalla, ja juoksemaankin olisi tarkoitus ehtiä. Kiireinen ilta siis luvassa, onneksi Suomen vastustaja jääkiekon MM-kisoissa ei ole jännittävimmästä päästä, jos juoksulenkki menee myöhäiseksi.

Positiivinen kierre

En tiennyt aamulla, olisinko itkenyt vai nauranut katsoessani vaakalukemaa. Vaikuttaako edellisen päivän iltavuoro todellakin lukemaa nostaen? Koko viikko on menty 94,4-94,6kg lukemissa, vaan tänään paino olikin 94,8kg. Eli taas huimat -0,1kg. No, eihän tässä nyt mistään painonnoususta oikeasti ole kysymys, luonnollista vaihteluahan tuo vain on. Huvittaa vain, että vaaka pihtaa tuloksia virallisilta punnituspäiviltä. Harmi vain, tämä motivoi entisestään yrittämään ja näyttämään, että kyllä ne lukemat saadaan sinne alkuviikon lukemiin virallisinakin punnituspäivinä.

Eilen töissä mietin, kuinka positiivisilla tuloksilla on hirmuisen motivoiva ja tsemppaava vaikutus. Tämän viikon hyvin sujuneet juoksulenkit kannustavat jatkamaan. Matkan tai keston pituuden lisääminen ei tunnu pelottavalta, kun se onnistuu. Tiedän pystyväni onnistumaan, ja onnistun. Seuraavalle lenkille on mukava lähteä, eikä takaraivossa kolkuta ajatus siitä, kuinka huonosti taas kuitenkin menee.

Sama vika kahvakuulan kanssa. Vaikka aamulla tuntuikin tuskalliselta ajatus urheilusta heti aamusta, niin kuulan heilutus toi vain lisää energiaa. Hyvää fiilistä. Onnistumista. Nyt odotan innolla seuraavaa päivää, kun on aikaa kuulan kanssa touhata. Tänään tositoimiin pääsivät kaikki kuulat, tempauksia harjoittelin 6kg:n kanssa. Haluaisin niihin vähän ohjeita ja vinkkiä. Pitää kai vahdata youtube-videoita oikein urakalla ja treenata. Treenata. Treenata. Että uskaltaisi kokeilla vähän painavammallakin.

Kuulaa ja kivaa.

Noudin tänään uuden rakkaani postista. Se saapui jo eilen, ja tuskaisen yön jälkeen pääsin sitä hakemaan. Postin työntekijä ihmetteli painavaa pakettia, ja luettuaan lähettäjän nimen, kyseli kovin innokkaasti kuinka painava kuula sisältä paljastuukaan. Täytyy sanoa, että kylläpä tuo 12kg näyttää mahdottoman hienolta ja komealta pienempien serkkujensa rinnalla.

Äsken tein heti ensimmäisen treenin kuulan kanssa. Etuheilautuksia, rinnallevetoja, punnerruksia ja työntöjä. Pikkuisimmalla kuulalla uskalsin kokeilla vähän tempaustakin taas. Kivasti kulki taas, ja osa jutuista näytti peilistäkin katsottuna ihan hyvältä. Osa taas ei. Treeniä, treeniä. Huomasin myös hassun tapani kommentoida ääneen tekemisiäni, välillä onnistuessani saatan myös näyttää toisella kädellä peukkua peilikuvalleni. Mutta ei kai siinä, pääasia, että palaute menee perille. :P

Aijuu. Vaaka. 95,9kg. :) -0,5kg viime perjantaista, huippua! Ja kun tosiaan se -10kg tuli tällä viikolla täyteen, niin ai että kun likkaa hymyilyttää. :)

Jos sun lysti on, niin...

Ja minun on! Aamu alkoi mukavalla vaakalukemalla, 96,0kg eli nyt on Ihan Virallisesti painonpudotusta takana 10kg:n verran! Kauaa ei sitten tarvinnut miettiä millä itseni palkitsen, kahvakuulakurssin jälkeen olen haaveillut kisamallin kuulasta, joten tänään lähti tilaukseen 12kg kuula. Toivottavasti se saapuu pian. :) Eli vähän samanlainen palkinto kuin edellinen, sykemittari. Innostaa liikkumaan ja treenaamaan entistä enemmän. Saas nähdä millä vauhdilla paino tästä tippuu, vai tippuuko?

Päivä oli muutenkin hyvä, sain hoidettua monta roikkumassa ollutta asiaa, esim. pilatekseen ilmoittautuminen. Ensi viikolla se siis alkaa, pikkuisen jännittää mitä siellä on luvassa ja kuinka hukassa olen sisäisen rautakankeni kanssa. Mutta eiköhän sieltä hengissä selvitä.

Illalla kävin vielä juoksemassa. Pakkasta n.-5 astetta, mutta viima teki lämpötilasta kylmemmän oloisen. Niinpä vetäisinkin kaulurin naamalle, sen läpi oli hyvä hengittää, eikä paleltunut naama. Lenkin pituus 4,6km ja aikaa meni 36 minuuttia. Löysin sykemittaristani myös kivan toiminnon, jos sen laittaa intervalliharjoitukselle, niin se mittaa erikseen "aktiiviajan" (eli juoksun) ja "lepoajan" (eli kävelyn) ajat ja matkat. Kätevää. (Juoksin siis 30min eli 4km, ja kävelin 6min eli 0,6km). Kaikkia kivoja ominaisuuksia sitä löytääkään, mitähän kaikkea on vielä löytämättä?

Uusiksi meni

Liikuntasuunnitelmat menevät hieman uusiksi. Kuntonyrkkeilynhän päätin lopettaa ja korvata uimisella, mutta nyt näköjään loppuvat kahvakuulatunnitkin. Syynä ohjaajan vaihtuminen, tuon uuden ohjaajan tunneille en halua mennä, niistä kun ei saa oikein mitään irti... Tiedossa ei siis keväälle taida olla yhtään mitään ohjattua liikuntaa, saa nähdä kuinka pahasti repsahdan. ;) Loppuviikonkin suunnitelmat menevät uusiksi, samoin ensi viikon alku, sillä lähden äidin luo. Täytyy ottaa lenkkikengät mukaan ja käydä juoksemassa vanhoissa tutuissa maastoissa.

Tänään olisi taas mittanauhapäivä, mutta koska menkat alkoivat eilen ja turvotusta on havaittavissa, en taida mittailla tänään. Jos siirtäisinkin mittauspäivän pysyvästi tuonne puolenkuun paikkeille, silloin tulosten pitäisi olla "todenmukaisemmat".

Maanantaisoturin mietteitä

Tosiaan, olin eilen Kukka Laakson Maanantaisoturit-kahvakuulakurssilla. En oikein tiedä kuinka sanoin kuvailisin sitä fiilistä. Ahaa-elämyksiä, onnistumisia, ja myös epäonnistumisia. Oli ihanaa kokeilla kisamallin kuulaa, ja herttinen sentään, vieläpä 12kg kuulaa. Kotimatkalla melkein järkytyin tajutessani että minä Ihan Tosiaan tein 12kg:n kuulalla.  Tahdon sellaisen, itselle. Ihan omaksi. Kotiintuliaisiksi kuulan sijaan tarttui Kukan Maanantaisoturit-kirja. :) Illalla olin niin väsynyt, että neuloin helppoa ja yksinkertaista neuletta sohvalla kissan kanssa, katsellen telkkarista kaikkea aivotonta.

Tänään taas lenkkeilin lumisateessa. Sellaisessa pienessä hassussa sateessa, jossa taivas oli repaleinen ja tähtiäkin näkyi. Otin taas kevyesti, 2 minuuttia juoksua ja minuutti kävelyä. Kylläpä se tästä taas lähtee.

p.s. Paino oli perjantaina 97,1kg.

Yylös ja aaalas. Ja jaksaa.

Minä en ole tähän päivään asti mieltänyt kahvakuulatunteja ryhmäliikunnaksi. Minulle ryhmäliikunta on enemmänkin zumban, aerobicin tms. kaltaista, siis sellaisia juttuja, joissa on tarkoitus liikkua samaan aikaan, samaan suuntaan ja samassa tahdissa. Tähän ei kahvakuula mielestäni sovi, jokainen tekee itse valitsemillaan kuulilla siinä tahdissa kuin jaksaa ja pystyy.

Tänään kuitenkin oli hyvin ryhmäliikuntamainen kahvakuulatunti. Vakiohjaaja ei ollut paikalla, ja tuuraajasta näki kilometrin päähän, että hän ohjaa enimmäkseen jotain ihan muuta. Ensin hyvin jumppamainen alkulämmittely askelviereen, askelviereen, yks kaks. Itse kahvakuulan kanssa tehtiin kyllä ihan asiallisia liikkeitä, mutta kovin kevyesti. Perusheilautustakin taidettiin tehdä kakstoista toistoo, ylös ja aalas, ylös ja aalas. Jaksaa! ja sitten pieni tauko. Ja sitten taas jaksaa ja jaksaa ja jaksaa. En oikein tykännyt.

p.s. Jos kahvakuulatunnilla tehdään vatsalihasliikkeitä, niin miksi niissä ei voi hyödyntää kahvakuulaa? 

Vaihtelu virkistää

Eilen kokeilin hölkkälenkillä intervalliharjoitusta. Eli alkulämmittelyjen jälkeen 1-3-5-5-3-1 minuutin spurtit, joiden välissä yhtä pitkä hitaan hölkän pätkä. Tälläistä kuulemma kutsutaan hienosti sanottuna pyramidiharjoitukseksi. :) Aikaa meni siis 36 minuuttia ja kilometrejä tuli n. 5. Pari minuutin-puolentoista kävelypätkää otin puolenvälin tietämillä. Ihan kivaa vaihtelua oli tämä tälläinen, tosin fiksuna ihmisenä en ollut hoksannut lenkistä tulevan näin pitkä - kilometreiltään siis. :D Saa nähdä millaisen lenkin huomenna teen.

Tänään pidin sisäliikuntapäivän.  2 x 6 minuutin kahvakuulasarja ja TV2:n Muokkaus-jumppa, joka sisälsi mm. kyykkyjä, punnerruksia ja vatsalihasliikkeitä. Kahvakuulan kanssa keskityin katselemaan itseäni peilistä ja tekemään Oikein. Kyllä se siitä, peilistä huomasin katsovani hymyilevää naamaa aina kun tekniikka tuntui olevan kohdallaan!

Jännittää jo vähän, maanantaina alkaa seuraava tekniikkakurinpalautus, eli uimakoulu!

Kahvakuulaseikkailut

Tänään tosiaan hain hieman jännitystä elämään ja vaihtelua rutiineihin suuntaamalla tavallisen kahvakuulatunnin sijaan Tervajoelle Outin pitämälle kahvakuulatekniikan peruskurssille.

Minähän en mitään navigaattoreita käytä, pikainen vilkaisu googlemapsiin ja eniron karttoihin ja eikun menoksi. Ylläripylläri, muutaman kerranhan sitä ajettiin harhaan. Loppuviimeksi löysin oikeaan paikkaan, mutta ovi oli hieman hukassa. Jännä homma, rinki rakennuksen ympäri niin löytyihän sekin. :D

Itse asiaan, kivaa oli. ISO kiitos Outille tälläisen järjestämisestä! Kun on ensin opetellut yksin kotona ja sitten käynyt isossa ryhmässä tunneilla, niin kylläpä vain sitä tekee asioita väärin, tai ainakin vähän sinne päin sen sijaan, että tekisi oikein. Käytiin läpi heilautusta, rinnallevetoa, vauhtipunnerrusta, työntöä ja tempausta. Tehtiin muutama sarja, saatiin hiki pintaan, naurettiin paljon. Ihan kaikki ei mennyt kaaliin ainakaan heti kerrasta, mutta ajatukset oikeasta tekniikasta muhivat pään sisällä. Nyt aionkin treenailla peilin edessä ja paljon. :) Saa nähdä millä lailla yöllä saa nukuttua, nytkin pitää hetken välein testailla vähän.

p.s. Huomisen shoppailureissun ostoslistalle kirjoitin juuri rannesuojat.

Mahtava fiilis

Tänään ehdin pitkästä aikaa ajoissa kahvakuulatunnille. Autosta ei ollut akku tyhjänä, eikä rengaskaan räjähtänyt. Sain kaikessa rauhassa vaihtaa vaatteet, hakea jumppa-alustan, valita paikkani ja jopa odotella hetken. Otin tunnille mukaan eilen ostamani uuden 10kg kuulan ja hain varastosta sille kaveriksi 8kg kuulan.

Ai että, kun oli I H A N A A. 10kg:n kuulalla jaksoin sarjat paljon paremmin kuin viimeksi 12kg:n kuulalla. Yhden käden liikkeitä tein vuorotellen molemmilla, osa 10kg ja osa 8kg kuulilla. Vasta aivan viimeisellä minuutilla alkoi reisissä heilautuksia tehdessä tuntua, että saako jalkoja enää suoraksi. :D Fiilis oli ihan huippu, syke nousi ja hiki lensi, mutta ihan mahtava olo. Sanoinko jo, että oli ihan huippua? Kyllä se vain näköjään vaikuttaa paljon, että ei tarvitse juosta tunnille hiki hatussa ja huolissaan ehtimisestä. Vaikka ennen tuntia hieman huolehdinkin, että kuin kamalaa tästä tulee, kun menkat alkoivat päivällä, mutta eihän menkkoja enää muistanutkaan kun vauhtiin pääsi!

Niin tosiaan, muistinko mainita, että oli ihan mahtavaa?

Ärtynyttä ähellystä

Ei ollut tänään minun päiväni. Lähdin kahvakuulatunnille, ja puolivälissä matkaa aloin miettiä, että Nyt Kuuluu Kummia Ääniä. Pysähdyin keskelle metsätaipaletta ja totesin, että toinen takarengas on riekaleina. Yritin sitten soittaa miehelle, että renkaan vaihtoon tarvittavat työkalut ovat (ne on tuossa piilotettu sillä tavalla, että jos ei tiedä missä ne ovat, niin ei niitä löydä, ja ohjekirjakin on saksaksi, niin ei paljon auta siitä katsoa), mutta miehellä ei ollut puhelin matkassa. Onneksi ystäväni sitten tuli hakemaan minut ja vei jumppapaikalle.

Ehdin saliin juuri kun ohjaaja aloitti. Kipitin äkkiä hakemaan kuulia, mutta eihän tuolla ollut yhtäkään 10kg kuulaa, joten valitsin sitten kaksikon 8kg ja 12kg. Etuheilautuksissa tuo 12kg tuntui ihan sopivalta, mutta yhden käden liikkeisiin 8kg oli sopivampi. Jos ostaisin oman 10kg kuulan ja kantaisin sitä mukana? Kesken tunnin sitten huomasin, että olin syönyt lämpimän ruoan turhan myöhään ja mahassahan se tuntui. Yritä siinä sitten kipeän mahan kanssa äheltää.  Kuitenkin, oli ihan mukavaa. Tehtiin paria uutta liikettä, kuten turkkilaista ylösnousua. Pääsin kyllä alas, mutta en enää takaisin ylös. Täytyy kokeilla kotona tuolla pienemmällä kuulalla.

Huomasin myös, että en pääse siihen hyvään ja rentoon fiilikseen, jos joudun tulemaan tunnille kiireellä. Pari kertaa olen juossut saliin viime hetkellä ja jotenkin se kiire jää päälle koko tunniksi. Osaisikohan sitä jotenkin rauhoittaa itsensä nopeasti? Tai sitten täytyy vain yrittää päästä aina ajoissa paikalle :D

Day 22 - What was your lowest weight? How and why did you gain?
Lukion loppuessa painoin 81kg, se on pienin "aikuisiän" paino. Lihominen siitä nykyisiin mittoihin tapahtui ns. huomaamatta, pikkuhiljaa. Opiskelijaelämä pikaruokineen ja kosteine illanviettoineen, stressi ja koulun kahvila toivat kiloja lisää.

Sadepäivän iloja

Day 07 - Do your parents know you’re trying to lose weight? Do they care?
Itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, niin en tiedä! :D Aina joskus olen puhelimessa muistanut mainita, että aijjuuu, laihdutan taas, mutta en muista olenko tästä uusimmasta projektista kertonut. Mutta aina silloin kun ovat tienneet asiasta, niin kannustus on ollut mukavaa. :) Mieskin tietää projektista, ja aina joskus lupautuu personal trainerikseni. Hänen pt-hommansa siis tarkoittaa sitä, että minun kahvakuulaillessani hän huutelee, että muista hengittää!
 
Day 08 - Your workout routine.
Mun liikuntani koostuvat oikeastaan kahvakuulailusta, lenkkeilystä (kävely + hölkkä) sekä huomenna alkavasta kuntonyrkkeilystä. Kuntonyrkkeilyä on sitten kerran viikossa, samoin ohjattuja kahvakuulatunteja. Kotona pyrin kuulailemaan 2krt viikossa, jolloin kokonaisuudessaan kahvakuulailua olisi n. 3krt viikossa. Lenkillä käyn Porin juoksukoulun ohjelman mukaisesti, lenkkejä 4-6 viikossa.

Tänään huomasin Forerunnerini ainoan huonon puolen. Sen kalorinkulutuksen mittaus on ilmeisesti jotenkin yhteydessä GPS:iin, joten kun sisätiloissa GPS on pois päältä, se ei mittaa kalorinkulutustakaan. Mutta eipä se minua haittaa, kun en kaloreita laske muutenkaan. Minulle tärkeämpää on sykkeen seuraaminen. :)

Tein taas koko kahvakuulatunnin 8kg kuulalla ja mukavasti sujui. Täytyy varmaan ensi kerralla ottaa sen kaveriksi 10kg kuula ja kokeilla miltä tuntuu.. Kuinka nopeasti muut kahvakuulailijat olette vaihtaneet kuulaa seuraavaan?

Kyllä tuntuu.

Day 2 - How tall are you? Do you like your height?
 Pituutta on 170cm, olen aika tavalla tyytyväinen. En ole "liian pitkä enkä liian lyhyt". Paitsi tietysti liian lyhyt kiloihini nähden. ;)

Eilen alkoivat ohjatut kahvakuulatunnit, ja tykkäsin kyllä. Ei tehty mitään ihmeellisiä sarjoja, suurin osa mukanaolijoista oli ensikertalaisia. Ensin tehtiin kahden käden heilautusta, siitä erilaisia variaatioita ja muutamaa muuta liikettä. Lopuksi n. 5-10 minuutin osuus vatsalihasliikkeitä kuulan kanssa. Onnistuin tulemaan paikalle juuri alkamisaikaan, joten vapaana ei ollut enää kuin 8kg:n kuulia. Oma kuulanihan on 6kg, joten hieman jännitti jaksanko tehdä kaiken isommalla kuulalla. Hyvin jaksoin, joten taitaa käydä niin että pitää lähteä shoppailemaan kotitreeniinkin isompaa kuulaa. :) Tänään kyllä kropassa tuntuu, että on kuulailtu. Illalla voisikin olla ohjelmassa leppoisa kävelylenkki ja venyttelyt.

p.S. huominen "virallinen" punnitus hieman jänskättää, koko viikko on plussailtu menkkaturvotuksen kanssa, joten ei taida tulla uusia ihania kaksinumeroisia lukemia.

Terveisiä hikipisaroiden valtamerestä!

Päivällä töissä istuessa ajattelin, että ei taida tämän päivän lenkistä tulla mitään, kun vettä satoi jatkuvasti. Milloin vähemmän, milloin enemmän. Mutta jatkuvasti, koko ajan. Kun pääsin töistä kotiin, olo oli nuutunut ja väsynyt, mutta sadetta ei näkynyt. Jostain kumman syystä en vaivautunut syömään kunnon ruokaa vaan vetäisin palan kakkua. Hetken päästä jaksoinkin sitten nähdä vaivaa Ihan Oikean ruoan eteen. Ruoan jälkeenkin väsytti, mutta tunnin sängyssä loikoilun (kirjan lukemisen) jälkeen päätin lähteä kävelemään.

Käveleminen ei ole yhtään minun lajini. Se on hidasta ja tylsää. Tiedän sen olevan aika tarpeellista kunnon kohottamista ajatellen, mutta se on silti tylsää, enkä todellakaan jaksa kävellä tuntia pidempään. Jos lenkille saisi juttukaverin, niin matka taittuisi aivan huomaamatta, mutta yksin kävellessä ei.. Viiden kilometrin lenkki kuitenkin tuli tehtyä, jotenkin itseä ärsyttää, että MIKSI en kävele pidemmälle. Jaksaisin kyllä, mutta käveleminen kyllästyttää niin paljon, etten vain halua.

Kahvakuulakin on nyt testattu! 20 minuutin treeni sai hien pintaan. Kuinka se voikaan olla niin rankkaa? Tein Kahvakuulalla kuntoon-kirjasta aloittelijan ohjelman 1, ja havaitsin sitten, että neljästä liikkeestä 3 oli luokiteltu lämmittelyliikkeiden osioon. :D Tämä aiheutti lievää hilpeyttä, mutta mikäs siinä. Etuheilautuksia tehdessä huomasin, että unohdan hengittää. Ja yritän tehdä liikkeen liian nopeasti, jolloin se menee sitten "väärin". Minuutin sarjan sijaan keskityinkin tekemään liikettä oikeaoppisesti. :)

Ajattelin, jos nyt yrittäisin siis treenata 2-3 kertaa viikossa. Jos vuorottelisin tuon kirjan ohjelmien "aloittelijan kahvakuulaohjelma 1 & 2" välillä, ja jonkun ajan kuluttua sitten vaihtaisin kuntoilijan ohjelmiin. Jos esim. kuukauden tekisin näitä aloittelijan ohjelmia ja vaihtaisin sitten. Täytyy lueskella netistä lisää aiheesta ja katsoa youtubesta liikevideoita. Niistä ymmärtää liikkeet paljon paremmin kuin kirjan kuvia katselemalla. :)

Väääsyyytttäää.

Uskomaton väsymys. Tänään on lenkkeilystä vapaapäivä - ehkä ihan hyvä. Toisaalta lenkki voisi piristää, mutta ei kai sen niin väliä enää tähän aikaan. Kohta saa painaa pään tyynyyn ja kuorsata aamuun asti. Huomenna olisi pitkän kävelylenkin vuoro, saas nähdä. Säätiedotus lupaa sadetta.

Ostin kahvakuulan tänään. Tyylikkään sinisen 6kg kuulan. Tästä se lähtee! Ajattelin noudattaa Kahvakuulalla kuntoon-kirjan harjoitusohjelmaa aloittelijalle. Hämmennystä aiheuttaa ainoastaan se, että kuinka usein tuolla olisi hyvä harjoitella. Olisiko 2 kertaa viikossa sopiva? Enemmän vai vähemmän? Kertoisiko joku kokeneempi kahvakuulailija? :)

Vuorossa oli myös läskiällötyspäivä. Seisoimme pomon kanssa vierekkäin ja tajusin olevani isompi kuin hän. Hän on mies.  Hyvin pienikokoinen mies, joten laihanakin olisin pidempi ja tukevampi kuin hän, mutta ällötti silti.

Bilettäkää poppamiesten kanssa!

Tänään oli taas vuorossa kahvakuula + zumba -yhdistelmä. Kahvakuulailu ihastutti entistä enemmän, tehtiin samoja tuttuja liikkeitä kuin viimeksi ja muutamaa uutta. Tällä kertaa vuorottelin 6kg ja 8kg kuulien välillä aina sen mukaan kumpi oli sopivampi. Enkä kyllä päässyt yhtään viisaammaksi siitä, kumman ostaisin omaksi. Onneksi kuulat eivät ole kalliita, jos ostan molemmat?

Zumba oli tällä kertaa ihan jees. Vaikka ohjelma oli sama kuin viimeksi, en edelleenkään osannut askelia, en pysynyt tahdissa enkä mennyt oikeaan suuntaan. Tällä kertaa en kuitenkaan päässyt sellaiseen "jeejee"-fiilikseen kuin viimeksi, ja taitaa olla niin, että tämä kolmas zumba-kokeiluni todisti, että se ei ole minun lajini. Tuollaiset tanssilliset jutut ovat kaksi vasenta jalkaa omaavalle hieman hankalia, lisäksi tahti on minulle liian vauhdikas. Jään auttamatta jälkeen. Ehkäpä zumba on minulle sellainen kivaa aina silloin tällöin kokeiltuna, mutta ei viikottaisena harrastuksena. Lisäksi luulen, että haen urheilulta enemmän tuloksellisuutta, zumba on jotenkin "vain" hauskanpitoa. :)

Kävin kirjastossa tänään, löysin vähän luettavaa. Ensinnäkin, Marko Kantanevan Juoksemisen taito.

Kuva: www.ilonpolku.fi

Kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, paljon asiaa juoksijan venyttelystä, lihaskunnosta, oikeasta tekniikasta ja onpa mukana muutama harjoitusohjelmakin. :) Ehkä kirja on tarkoitettu hieman enemmän juosseille, takakannessa sen mainitaan myös kuuluvan valmentajien kirjahyllyyn, mutta ehkäpä minäkin saan siitä jotain irti. :)

Toinen löytämäni kirjanen on Tuomo Kilpeläisen Kahvakuulalla kuntoon. 

 

kuva: www.hs.fi

Tässä kirjassa on aluksi selitetty kahvakuulailun historiaa ja teoriaa, sitten on todella selkein kuvin ja tekstein selitetty erilaisia liikkeitä ja löytyypä täältäkin muutama harjoitusohjelma. Tämä kirja tarttui mukaan, koska ajattelin tosiaan hankkia oman kuulan, niin onpahan sitten jotain mistä ottaa mallia ja ohjetta. Minä kun olen aika huono keksimään itse omia treenejä, joten valmis ohjelma on aika näppärä. :)