Kevät keikkuen tulevi

Eilen kävin lenkillä ilman hanskoja ja päähinettä, takkikin teki mieli välillä heittää pois. Tänään kaipasin pitkiä kalsareita juoksutrikoiden alle. Pipo päässä ja sormikkaat kädessä ei ollut yhtään liian lämmin. Tein kolmen kilometrin minilenkin, pikkuisen kokeilin hölkkäilläkin välissä. Juoksutauko näkyi sykkeiden nopeana kohoamisena. Rauhallisesti siis täytyy juoksut aloittaa.

Aamupaino 93,2kg. -300g keskiviikosta, toivottavasti tahti pysyy samana. ;) Kesäkuun haasteeksihan otin päästä ennen kesää alle 90kg, mutta koska huhtikuu meni miten meni, 3,5kg kuukaudessa tuntuu aika kovalta tavoitteelta. Toki mahdolliselta, mutta en halua ryhtyä oikein tiukalle dieetille ihan vain saadakseni painon putoamaan. Tiukka dieettailu kun tuskin loppuelämää onnistuu, ja minun projektini tavoitteena on loppuelämän terveelliset elämäntavat, ei se, että tiettynä päivänä on tietty vaakalukema. Eli siis, yritystä on, mutta "epäonnistumisesta" ei saa piiskaa. Olen nyt pari päivää jaksanut kirjata syömisiä kiloklubiin, aika hyvin ovat kalorit pysyneet tasaisen matalina. Saa nähdä kuinka kauan tuotakaan innostusta riittää, syömisten kirjaaminen ja ruokamäärien arvioiminen/punnitseminen ei ole minun juttuni.

Huomenna blogimiittiin! Mitäs teidän viikonloppuunne kuuluu?

Katsokaa, hei katsokaa

Aamupaino 97,6kg. Ja ilokseni voin todeta, että kyseessä ei ole joululäskejä vaan menkkaturvotuksia.

Havaitsin, että viimeksi olen ollut lenkkeilyrytmissä kiinni lokakuussa ennen uimakoulun alkua. Uimakoulun aikana ei lenkkeilyä kaivannut ja sen loputtua on ollut liian kiire, enkä ole ehtinyt kuin satunnaisille lenkeille silloin ja tällöin. Niinpä päätin aloittaa taas jonkin ohjelman, ja päätös osui Kunto Plussan 10 kilometrin ohjelmaan. Tänään kipaisin testimielessä ensimmäisen lenkin (10min hölkkää + 2min kävelyä) x 2-lenkin. Tuntui helpolta, pikkuisen hiki, mutta ei mitään sen kummempaa. Ihan Virallisesti aloitan ohjelman vasta maanantaina.

Ajattelin ilmoittautua pilatekseen. Sen tyyppinen liikunta on minulla kaikkein heikoimmillaan. Kahvakuulan jätän väliin, sillä tämä uusi kahvakuula ja pilates sijoittuvat samaan iltaan niin, että toinen on 17-18 ja toinen 19.30-20.30. En millään viitsisi seisoa päälläni puoltatoista tuntia (saatikka käydä kotona välissä), joten valitsen pilateksen.

Maanantaisoturin mietteitä

Tosiaan, olin eilen Kukka Laakson Maanantaisoturit-kahvakuulakurssilla. En oikein tiedä kuinka sanoin kuvailisin sitä fiilistä. Ahaa-elämyksiä, onnistumisia, ja myös epäonnistumisia. Oli ihanaa kokeilla kisamallin kuulaa, ja herttinen sentään, vieläpä 12kg kuulaa. Kotimatkalla melkein järkytyin tajutessani että minä Ihan Tosiaan tein 12kg:n kuulalla.  Tahdon sellaisen, itselle. Ihan omaksi. Kotiintuliaisiksi kuulan sijaan tarttui Kukan Maanantaisoturit-kirja. :) Illalla olin niin väsynyt, että neuloin helppoa ja yksinkertaista neuletta sohvalla kissan kanssa, katsellen telkkarista kaikkea aivotonta.

Tänään taas lenkkeilin lumisateessa. Sellaisessa pienessä hassussa sateessa, jossa taivas oli repaleinen ja tähtiäkin näkyi. Otin taas kevyesti, 2 minuuttia juoksua ja minuutti kävelyä. Kylläpä se tästä taas lähtee.

p.s. Paino oli perjantaina 97,1kg.

Huimaavan korkean tähtitaivaan alla

Aamulla heti herätessä oli mielessä illan kuntonyrkkeily. Ei huvittanut, ei ollut minkäänlaista fiilistä mennä sinne. Ajatus lähinnä ahdisti. Toisaalta sisäinen ääni huuteli, että minä en voi jättää kertaa väliin, kun olen maksanut siitä jo. Päätin sitten kuitenkin, että jos lähteminen on vaikeaa ja aiheuttaa ahdistusta, niin en mene.

Sen sijaan menin pitkästä aikaa lenkille. Ja mulla oli K I V A A. Pääsin vihdoin ensimmäistä kertaa testaamaan otsalamppuani lenkillä. Se oli mainio, tukeva ja hyvä. Valoteho loistava. Kirjaimellisesti.  Tähtitaivaan alla, nollakelissä oli ihanan raikasta lenkkeillä. Pitkästä tauosta johtuen otin kevyesti, lenkin pituus n. 40 minuuttia ja 4,5 kilometriä. Vuorotellen juoksua ja kävelyä, minuutin-parin pätkiä kumpaakin. Tuntui hyvältä. Tuli hyvä, rento, energinen fiilis. Me likes. :)

Muistakaa heijastimet!

Syyshämärät tulevat äkkiä ja illat pimenevät nopeasti. Ostin tänään uuden heijastinliivin (edellinen katosi muuttotohinoissa) ja oli kyllä monta kertaa turvallisempi olo lenkillä. Vielä kun saisin hommattua sen otsalampun, niin näkisin mihin olen kulkemassa. :) Vastaan tuli parikin lenkkeilijää tummissa vaatteissa ilman heijastimia, ei niitä tuolla tummissa syysilloissa autostakaan huomaa. Kyllä heijastin vain on halpa henkivakutus täällä katuvalottomassa periferiassa. Itse olen ollut melko fanaattinen heijastimien kanssa varsinkin sen jälkeen, kun melkein ajoin autolla jalankulkijan yli. Katuvalottomalla alueella lenkkeilijää ei oikeasti huomannut O L L E N K A A N ennen kuin tämä oli aivan kohdalla. Onneksi ehdin väistää viime hetkellä. Jos tälläkin jalankulkijalla olisi ollut heijastin, ei olisi viime hetken väistöliikkeitä edes tarvittu.

Tein ihan peruslenkin, 3km hölkkää, lenkin kokonaismatka 4.2km ja aikaa meni 40minuuttia. Hölkkäilin ihan hiljakseen ja sykkeen noustessa turhan ylös kävelin reippaasti sellaisen 100metrin pätkän. Kyllä huomaa, että tässä on ollut taukoa juoksemisessa, nyt pitäisi saada tähän touhuun säännöllisyyttä taas, toivottavasti ei tule flunssa päälle eikä ja jalka pysyy kunnossa.