Hyvä naiset! Vielä jaksaa!

Tajusin tänään, että mikä liikunnasta tekee niin kivaa. Se tunne, kun ylittää itsensä, jaksaa ja jaksaa, ja jaksaa vielä muutaman toiston. Se tunne, joka liikunnan jälkeen saa hymyn leviämään korvasta korvaan ja fiilistelemään.

Olin tänään piloxing-tunnilla. Uskomattoman kivaa! Piloxing on siis yhdistelmä nyrkkeilyä ja pilatesta, tunti oli uskomattoman vauhdikas, juomataukoja ei pidetty. Liikkeissä vuorottelivat erilaiset nyrkkeilyn iskut ja lyönnit, sekä pilates-tyyppiset liikkeet. Lopputunnista vielä tehtiin lattialla hetki vatsalihas- ja pakaraliikkeitä. Rankkaa, mutta ihanaa. Hammasta purren jaksoin, jaksoin ja jaksoin. Paidassa ei tainnut tunnin jälkeen olla yhtäkään kuivaa kohtaa, mutta nautin joka hetkestä. Piloxing oli minulle oikean tyyppistä liikuntaa, nopeaa ja vauhdikasta, mutta ei pitkiä ja vaikeita askelsarjoja (kuten vaikka zumbassa välillä). Pysyn siis kahden vasemman käteni ja jalkani kanssa hyvin mukana. Pidän tuollaisesta vauhdikkaasta ja raskaasta liikunnasta, koska se pakottaa keskittymään. Tunnin ajan saa unohtaa kaiken muun, keskittyä vain itseensä ja kroppaansa.

Valitettavasti tuo oli vain näytetunti, joten jatkoa piloxingille ei ole luvassa, korkeintaan satunnaisesti. Tuo herätti kuitenkin kiinnostuksen aloittaa kansalaisopistossa kuntonyrkkeily, se voisi olla hyödyllistä minulle. Koska istun paljon koneella (tai neulon), hartiani ovat usein jumissa. Eivätkä nämä yli-isot rinnatkaan paljoa asiaa helpota. ;) Lisäksi aion syksyllä käydä kerran viikossa ohjatuilla kahvakuula-tunneilla. Luulen, että siitä on hyötyä kotiharjoittelulle, oppii ainakin tekemään uusia liikkeitä oikein, eikä vain vähän sinnepäin.

Millaisia liikuntasuunnitelmia teillä on syksyn varalle? Aiotteko aloittaa jotain uutta? Tai onko jollakulla kokemuksia kuntonyrkkeilystä?