Mielenkiintoisia juttuja ja vastaukset

Helsingin sanomissa on ollut mielenkiintoinen artikkeli istumisesta. Tottahan tuo on, toimistotyöläisenä istun päivittäin 8-16 välin, ja aina välillä tulee jopa parin tunnin pätkiä kun en penkistä nouse! Pitäisikin muistaa vaikka juosta vessassa tai tehdä lenkkiä pitkin käytäviä. Tämä kesätyö tosin loppuu jo ensi viikolla, ja sen jälkeen toivottavasti edessä ovat uudet haasteet. :)

Kuntoplussan sivuilta taas löytyi vatsa-akatemia, josta löytyy vatsalihasliikkeiden tekoon ohjelma 24 viikolle! Ajattelin aloittaa tuon vasta-alkajien ohjelman ensi viikolla, eilen ostin jo jumppapallonkin. ;)

Ja sitten, vastaukset toppahapan kysymyksiin:
Pyyhi vitriinissä olevasta kristallipallosta paksuin pölykerros pois päältä ja vilkaise siihen. Mitä näet viiden ja kymmenen vuoden kuluttua tapahtuvan elämässäsi?

Avaa myös päiväkirjasi ja kerro meille, missä olit ja mitä teit ollessasi 2, 5 ja 7 vuotta nykyistä nuorempi? :)

Aloitetaan menneisyydestä. ;)
7 vuotta sitten: 7 vuotta sitten ikää oli 15 vuotta. Silloin olin ylipainoinen (ylläri), silmälasipäinen luokan fiksuin tyttö. Se hiljainen ja kiltti, syrjäänvetäytyvä ja hieman kiusattu. Kasiluokan keväällä olin aivan surkea, melkein masentunut. Sitten vaihdoin totaalisesti maisemaa rippileirin ajaksi ja huomasin, että ihmiset pitävät minusta, ovat ystävällisiä eivätkä syrji minua. Sain sieltä paljon uusia ystäviä, jotka auttoivat minua jaksamaan yhdeksännen luokan syksyn yli.

5 vuotta sitten: Olin 17-vuotias luokion kakkonen. Olin sosiaalisempi ja tutustunut luokkani tyttöihin. Harrastin ratsastusta ja kirjoittamista. Olin edelleen se luokkani fiksuin tyttö, mutta enää minua ei syrjitty ja jätetty ulkopuolelle. Olin edelleen ylipainoinen. ;)

2 vuotta sitten: Ikää oli 20 vuotta. Opiskelin ensimmäistä vuotta ammattikorkeakoulussa, viihdyin, olin entistä sosiaalisempi ja koin kuuluvani porukkaan. Olin löytänyt miehen, seurustelua oli 2 vuotta sitten takana puolen vuoden ajan. Olin onnistunut laihduttamaan n. 10kg, jotka tosin viimeisten kahden vuoden aikana tulivat korkojen kanssa takaisin...

Entäs tulevaisuus? Sen suunnitteleminen on aina vain vaikeampaa. Viiden vuoden päästä? Olen toivottavasti töissä jossain - se missä, ja millä alalla, on vielä epäselvää. Todennäkösesti en vielä silloin ole maatilan emäntä, mutta mistäs sen toisaalta tietää? Olemme todennäköisesti ehtineet miehen kanssa naimisiin, lapsia tuskin on. Eläinlapsia toivottavasti sitäkin enemmän. ;) Olen normaalipainoinen ja liikunnallinen ihminen. Entäs sitten se 10 vuotta? Silloin toivottavasti spv on tehty, ja olen lypsykarjatilan emäntä. Sitä sitten en tiedä, että kuljenko tilan ulkopuolella töissä vai en... Lapsiakin kymmenen vuoden päästä ehkä jo on. Kamalan vaikeaa ajatella noin kauas tulevaisuuteen, kristallipalloni on hieman hämärä. ;)