Ei ollut tänään minun päiväni. Lähdin kahvakuulatunnille, ja puolivälissä matkaa aloin miettiä, että Nyt Kuuluu Kummia Ääniä. Pysähdyin keskelle metsätaipaletta ja totesin, että toinen takarengas on riekaleina. Yritin sitten soittaa miehelle, että renkaan vaihtoon tarvittavat työkalut ovat (ne on tuossa piilotettu sillä tavalla, että jos ei tiedä missä ne ovat, niin ei niitä löydä, ja ohjekirjakin on saksaksi, niin ei paljon auta siitä katsoa), mutta miehellä ei ollut puhelin matkassa. Onneksi ystäväni sitten tuli hakemaan minut ja vei jumppapaikalle.
Ehdin saliin juuri kun ohjaaja aloitti. Kipitin äkkiä hakemaan kuulia, mutta eihän tuolla ollut yhtäkään 10kg kuulaa, joten valitsin sitten kaksikon 8kg ja 12kg. Etuheilautuksissa tuo 12kg tuntui ihan sopivalta, mutta yhden käden liikkeisiin 8kg oli sopivampi. Jos ostaisin oman 10kg kuulan ja kantaisin sitä mukana? Kesken tunnin sitten huomasin, että olin syönyt lämpimän ruoan turhan myöhään ja mahassahan se tuntui. Yritä siinä sitten kipeän mahan kanssa äheltää. Kuitenkin, oli ihan mukavaa. Tehtiin paria uutta liikettä, kuten turkkilaista ylösnousua. Pääsin kyllä alas, mutta en enää takaisin ylös. Täytyy kokeilla kotona tuolla pienemmällä kuulalla.
Huomasin myös, että en pääse siihen hyvään ja rentoon fiilikseen, jos joudun tulemaan tunnille kiireellä. Pari kertaa olen juossut saliin viime hetkellä ja jotenkin se kiire jää päälle koko tunniksi. Osaisikohan sitä jotenkin rauhoittaa itsensä nopeasti? Tai sitten täytyy vain yrittää päästä aina ajoissa paikalle :D
Day 22 - What was your lowest weight? How and why did you gain?
Lukion loppuessa painoin 81kg, se on pienin "aikuisiän" paino. Lihominen siitä nykyisiin mittoihin tapahtui ns. huomaamatta, pikkuhiljaa. Opiskelijaelämä pikaruokineen ja kosteine illanviettoineen, stressi ja koulun kahvila toivat kiloja lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti