Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Niin myös kesän kahvakuulakurssi. Viimeiselle kerralle saatiin oikein ihana ilma, auringonpaistetta ja kevyt tuulenvire. Sai oikein nauttia. Tehtiin paljon perusjuttuja, kivoja yhdistelmiä, etuheilautusta, tempausta, rinnallevetoa. Pystypunnerrusta, vauhtipunnerrusta. Vatsalihasjuttuja. Porukan koko vain oli kutistunut kesän aikana, aloituskerralla meitä oli yli 20, nyt taisi olla 8. Ilmeisesti loput ovat päässeet kesäkuntoon jo aiemmin. ;)

Ja kun Outihan keväällä heitti kilometrikisan 24polkeepolkee-joukkueelle haasteen, jossa yhtenä osana oli yhdistää pyöräily jonkin toisen lajin kanssa, niin luulen, että tämä sopii vallan mainiosti tähän. :)

Tässä Uljas Nopsa valmiina matkaan. :)

Kuulakurssille pyöräileminenkin on ollut mukavaa, tosin soratiellä kulkeminen kahvakuula tarakalla ei ole kaikista nautinnollisinta touhua. Päällystetyllä tiellä olisi paljon mukavampaa. Mutta kaikkea ei voi aina saada, reidet ovat iltaisin kiittäneet kovasti.

Saa nähdä mitä syksyllä saan aikaiseksi, ilmeisesti kansalaisopisto järjestää jotain crossfitin tyyppistä, mutta ei aivan kuitenkaan. Muuten siis samankaltaista, mutta tarkoituksena ei kuulemma ole tehdä aivan täysillä tehoilla, ei kuulemma sovellu kansalaisopiston jutuksi sellainen. Voisi olla ihan kiva kokeilla.