Positiivinen kierre

En tiennyt aamulla, olisinko itkenyt vai nauranut katsoessani vaakalukemaa. Vaikuttaako edellisen päivän iltavuoro todellakin lukemaa nostaen? Koko viikko on menty 94,4-94,6kg lukemissa, vaan tänään paino olikin 94,8kg. Eli taas huimat -0,1kg. No, eihän tässä nyt mistään painonnoususta oikeasti ole kysymys, luonnollista vaihteluahan tuo vain on. Huvittaa vain, että vaaka pihtaa tuloksia virallisilta punnituspäiviltä. Harmi vain, tämä motivoi entisestään yrittämään ja näyttämään, että kyllä ne lukemat saadaan sinne alkuviikon lukemiin virallisinakin punnituspäivinä.

Eilen töissä mietin, kuinka positiivisilla tuloksilla on hirmuisen motivoiva ja tsemppaava vaikutus. Tämän viikon hyvin sujuneet juoksulenkit kannustavat jatkamaan. Matkan tai keston pituuden lisääminen ei tunnu pelottavalta, kun se onnistuu. Tiedän pystyväni onnistumaan, ja onnistun. Seuraavalle lenkille on mukava lähteä, eikä takaraivossa kolkuta ajatus siitä, kuinka huonosti taas kuitenkin menee.

Sama vika kahvakuulan kanssa. Vaikka aamulla tuntuikin tuskalliselta ajatus urheilusta heti aamusta, niin kuulan heilutus toi vain lisää energiaa. Hyvää fiilistä. Onnistumista. Nyt odotan innolla seuraavaa päivää, kun on aikaa kuulan kanssa touhata. Tänään tositoimiin pääsivät kaikki kuulat, tempauksia harjoittelin 6kg:n kanssa. Haluaisin niihin vähän ohjeita ja vinkkiä. Pitää kai vahdata youtube-videoita oikein urakalla ja treenata. Treenata. Treenata. Että uskaltaisi kokeilla vähän painavammallakin.

Pureva pakkanen

Aamupaino 95,0kg. Eli viimeviikkoiseen -0,4kg, eli menkkaturvotukset ovat kadonneet. Muuten tämä viikko onkin mennyt hieman penkin alle, liikkumaan en ole maanantain jälkeen päässyt, kiitos flunssan ja hirmuisen pakkasen. Maanantaina kävin juoksulenkillä, mutta seuraavana aamuna heräsin kurkkukipuun ja vuotavaan nenään. Töissä on flunssaa ollut liikkeellä, joten sieltä se varmaan tarttui. Eikös se niin mene, että lapsetkin saavat heti kaikki taudit, kun tarhaan menevät? :D Mutta eiköhän tämä tästä, voiton puolella pikkuhiljaa ollaan ja pakkastenkin pitäisi laantua viikonloppuna, joten ensi viikolla jatketaan siitä mihin jäätiin!

Punnitusta ja pinkomista

Aamupunnitus näytti varsin yllättävää pudotusta, -0,8kg viime perjantaista! Tämän viikon lukema siis 95,1kg. Siistiä! Innostuin pitkästä aikaa mittailemaankin, ja jos yhtään osasin samoista kohdista mittailla kuin marraskuussa, niin vyötäröltä olisi kadonnut 3cm ja lukema oli 99cm, eli kaksinumeroisissa ollaan! Mittaaminen on vain ärsyttävää, kun en muistanut mistä kohtaa olen ennen mittaillut, ja en siis uskalla täysin luottaa lukemiin.


Äsken juoksulenkillä oli vuorossa 20min hölkkää + 10 min reipasta juoksua. Hölkkävauhtini oli tänään 7.30min/km, ja nopeammaksi tahdiksi päätin ottaa astetta reippaamman ja pyrkiä pitämään sen loppuun asti. Kymmenen minuutin jälkeen sykemittari kertoi keskivauhdiksi 6.30min/km. Juoksu kulki hyvin myös nopeammalla temmolla, tosin viimeinen minuutti oli melkein liikaa. Keskityin tsemppaamaan itseäni ja huutelin mielessäni kannustushuutoja. Tällä viikolla kumpikin lenkki on kulkenut hyvin, kivaa vaihtelua viime viikon "liian paljon päällä" ja "myrskytuuli"-episodien jälkeen. Viimeisen lenkin taidan jättää suosiolla sunnuntaille. Huomenna voisi tehdä jotain palauttavaa, esim. venytellä oikein kunnolla.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Kuulaa ja kivaa.

Noudin tänään uuden rakkaani postista. Se saapui jo eilen, ja tuskaisen yön jälkeen pääsin sitä hakemaan. Postin työntekijä ihmetteli painavaa pakettia, ja luettuaan lähettäjän nimen, kyseli kovin innokkaasti kuinka painava kuula sisältä paljastuukaan. Täytyy sanoa, että kylläpä tuo 12kg näyttää mahdottoman hienolta ja komealta pienempien serkkujensa rinnalla.

Äsken tein heti ensimmäisen treenin kuulan kanssa. Etuheilautuksia, rinnallevetoja, punnerruksia ja työntöjä. Pikkuisimmalla kuulalla uskalsin kokeilla vähän tempaustakin taas. Kivasti kulki taas, ja osa jutuista näytti peilistäkin katsottuna ihan hyvältä. Osa taas ei. Treeniä, treeniä. Huomasin myös hassun tapani kommentoida ääneen tekemisiäni, välillä onnistuessani saatan myös näyttää toisella kädellä peukkua peilikuvalleni. Mutta ei kai siinä, pääasia, että palaute menee perille. :P

Aijuu. Vaaka. 95,9kg. :) -0,5kg viime perjantaista, huippua! Ja kun tosiaan se -10kg tuli tällä viikolla täyteen, niin ai että kun likkaa hymyilyttää. :)

Vuoden ensimmäinen punnitus

Tämän aamuinen vaakalukema oli 96,4kg. Eli kivasti on viikossa hävinneet menkkaturvotukset, sekä mahdolliset joululäskit. Tästä sitten eteenpäin, olisi kiva päästä pian alle 96-lukemien, johan tuota lukua on katsottu jo hetken aikaa, ensimmäisen kerran 96,x-lukemissa oltiin marraskuun alussa! Kaksi kuukautta siis, hyvänen aika.

Juoksuohjelman noudattaminen on lähtenyt hyvin käyntiin, huomenna ajattelin juosta viikon kolmannen lenkin. Tosin aion vähän pidentää sitä, pelkkä 25 minuutin hölkkä ei vastaa mielikuvaani pitkästä lenkistä. Lisätään siis vähän kävelyä mukaan.

Olen usein kuullut, että minun ajattelutapani muistuttaa Patrik Borgin ajattelutapaa. Koskaan en ole saanut aikaiseksi tutustua hänen kirjoihinsa, mutta nyt löysin Yle Areenasta Radio Suomen haastattelun: Patrik Borg: Laihtuminen lähtee korvien välistä. Puoli tuntia kuunneltavaa, ja kyllä, olen aika lailla samoilla linjoilla kuin Patrik. Pieniä muutoksia, ja sellaisia, joita pystyy loppuelämänsä noudattamaan. Ei siis mitään maailmaamullistavia keinoja ja kikkakolmosia, vaan järkevää, maanläheistä ajattelua - me like it!

Jättipotti

Nyt oli vaa'alla aamulla sellainen jättipotti, että taidan laittaa loton vetämään huomiseksi! Jos nimittäin lotossa on samanlainen menestys, niin minä bloggaan ensi viikolla Karibian risteilyltä. ;)

Vaakalukemat olivat 96,8kg eli pudotusta viime perjantaihin -1,3kg!!!!!! Olen aivan ihmeissäni! Toki paino on ollut koko viikon laskussuunnassa, mutta että tulos oli näin upea! Tässähän ollaan enää vajaan kilon päässä ensimmäisestä kymmenestä kilosta! Toki, pieni skeptinen minä pääni sisällä muistuttaa, että eiköhän tälläinen vauhti pian hidastu, mutta ei sen niin väliä. Hidastukoon jos hidastuu, saa kyllä minun puolestani olla hidastumatta.

Oppia ikä kaikki

Vaa'an lukemat tänä aamuna: 98.1kg, eli -200g viime viikkoon. Alaspäin ollaan menossa. Vaikka tuo viikon pudotus on pienehkö, niin tuntuu silti hienolta. Kolminumeroiset lukemat ovat jääneet taakse ja ensimmäinen -10kg alkaa olla kohta lähellä. Sitä odotellessa.  Tuntuu hienolta, että olen onnistunut. Paino tippuu ja kunto kasvaa. Hitaasti ja pienin askelin.

Olen huomannut päässeeni yli nopeiden saavutuksien vaatimisesta. En ahdistu vaa'alla, kun lukema ei olekaan tippunut -1kg eilisestä. Tiedostan sen, että paino saa välillä olla vähän enemmän, heilahtelut kuuluvat elämään. Yleissuunta painolla kuitenkin on alaspäin, se on tärkeintä.

Olen oppinut itselleni toimivia painonhallintajuttuja. Herkut ovat sallittuja, eikä niitä silloin tee mieli. Kahvipöydässä ei tee mieli maistaa kaikkea, tai ottaa kolmatta kakunpalaa. Leipominen on vielä hieman vaikeaa, omia leipomuksia tulee napsittua hieman liikaa. Maistan ihan pienen palan vain tulee mieleen turhankin usein. Tarkoittaako tämä, että olen uskomattoman hyvä leipomaan? Kaupasta ostettu suklaalevy tai keksipaketti saavat levätä kaapissa ihan rauhassa, toisin kuin silloin, kun yritin vielä kieltää kaiken hyvän itseltäni. Päädyin aina syömään herkkuja kuin hukkuva, joka haukkoo happea pinnalle päästyään.

Minulle sopii laihdutustavoitteen pilkkominen pieniksi annoksiksi. Kun aloitin, minulla oli matkaa normaalipainon ylärajalle 34kg. Ajatus siitä, että olen viikossa laihtunut 0.3kg verrattuna ajatukseen 34kg:n tavoitteeseen tuntuisi minusta murskaavalta, ahdistuisin ja luovuttaisin. Tiedän sen. Mutta kun jaan matkan osatavoitteisiin, niin projekti tuntuu miellyttävämmältä, tavoitteet ovat sellaisia joihin pystyn. Saan onnistumisen kokemuksia. Ensimmäinen -5kg on jo saavutettu, kolminumeroisista luvuista on siirrytty kaksinumeroisiin, vaikeasta lihavuudesta merkittävään lihavuuteen.

Liikkumisessa kaipaan tavoitteita. En saa itseäni lenkille ihan vain huvikseni. En tee vatsalihasliikkeitä, koska ne on kivojajee! Kaipaan tavoitteita, sitä, että urheilemiselle on Syy. Minulla on Tavoite. Tosin puolimaraton-tavoitteenkin pilkon paloiksi, ensin tähtään 10km juoksuun.

Tämä projekti opettaa. Painonhallinnan, liikkumistottumuksien ja syömistottumuksien lisäksi asioita itsestäni. Opin tuntemaan itseni paremmin. Huomaan mikä minulle sopii, mikä ei. Osan asioista opin kantapään kautta, osa tulee luonnostaan. Sitä tämä kuitenkin on, oppimista.

Vaakavierailu

Perjantaiseen tapaan oli Virallisen Punnituksen aika, ja tänään vaa'alla oli oikein ukavia lukemia: 98.3kg. -0,4kg viime viikosta, voisi varmaan olla enemmänkin. Mutta kun viikonloppu meni takutessa syöpöttelyn ja flunssanalun kanssa, niin se siitä suuremmasta pudotuksesta sitten.

Eilinen kuntonyrkkeily aiheutti ajatuksia. Jotenkin lähteminen oli todella vaikeaa, mutta itse tekeminen mukavaa. Yritin sitten pohtia mikä sen lähtemisen vaikeuden aiheuttaa. Voisiko syynä olla se, että tuolla kurssilla on 4 vaihtuvaa vetäjää, jotka välillä eivät itsekään tiedä mitä edellisellä kerralla on tehty. Ja jokaisella on erilainen tyyli, toiselta saa kommenttia tekniikasta, toiselta ei. Toiset teettävät enemmän lihaskuntoa kuin toiset. Mutta yleisesti minua häiritsee se, että vaikka meitä on ryhmässä alle 10 henkeä ja säkkiä hakataan melkein tunti, niin eilenkin sain tasan kaksi kommenttia lyömisestäni leukaa vähän alas ja hetken päästä ota enemmän kroppaa mukaan. Minulle olisi tärkeää saada kommenttia lyönkö oikein, onko ranteen asento hyvä jne. Ja kun vielä olen hieman ujo kysymään, että teenkö oikein, niin hienoa! Mutta ehkäpä se tästä, kun kertoja on enemmän alla ja varmuus omasta tekemisestä lisääntyy.

Mittailuja ja faktatietoa

Day 30 - 10 facts about you! And now, what are your stats? 

Tänään mittailin kaikki lukemat uudestaan ja totesin luottavani enemmän vaakaan kuin mittanauhaan, sen verran epäröintiä oli. Mittasinko viimeksi tästä, vai vähän ylempää? Joka tapauksessa, tässä tuloksia (suluissa muutos 1.9 tilanteeseen)

vyötärö: 104cm (-5cm!)
lantio: 112cm (-2cm)
reisi: 66/66 (-1cm)
pohje: 40/39 (-1,5cm)
käsivarsi: n. 35cm tämä on muuten jotenkin käsittämättömän vaikea mitata yksin
rintojen päältä/rintojen alta: 112cm/90cm (-3cm/-4cm)

Ihan mukavilta tulokset kuulostavat, mutta tosiaan en ole aivan varma olenko mitannut täysin samoista kohtaa, joten tuloksissa voi olla senkin takia heittoja.

Ja niin, vaa'an lukemat olivat aamulla 98,7kg. Kahden viikon takaiseen lukemaan -0,5kg.

10 faktaa:

1. Halusin pienenä ballerinaksi ja luin innoissani kaikki baletista kertovat kirjat, jotka löysin. Sittemmin tajusin olevani liian pitkä ja painava ballerinaksi. Edelleen haaveilen, josko joskus pääsisin kokeilemaan aikuisbalettia (vaikka olenkin jäykkä kuin rautakanki).
2. Minulla on oma hevonen. En ole aivan varma, onko se tässä blogissa koskaan tullut esille. :D Mutta tosiaan, oma ruunanrupsukka löytyy omasta pihasta.
3. Harrastan intohimoisesti neulomista - tällä hetkellä kesken on vauvan villapaita, 3 paria sukkia ja yksi huivi.
4. Rakastan viherkasveja, mutta en taida olla mikään luonnonlahjakkuus. Tosin nyt en ole hetkeen saanut yhtäkään kasvia hengiltä, joten toivoa siis on, ehkä.
5. Minun pitäisi tälläkin hetkellä kirjoittaa opinnäytetyötä, mutta ilmeisesti blogi on paljon jännempi.
6. Olen oppinut käymään vaa'alla päivittäin hermostumatta ja huolestumatta painon muutoksista, mitä sitten, jos tänään vaaka näyttää 200g enemmän kuin eilen, se kuuluu asiaan.
7. Olen useiden ihmisten mielestä rohkea, sillä uskallan tehdä asioita yksin, ilman kaveria. Itse olen omasta mielestäni ujo, ja teen asioita yksin (harrastukset yms) ihan vain siksi, kun en löydä samanhenkisiä kavereita.
8. Pelkään puhelimella soittamista vieraille ihmisille. Hoidan asiat mieluiten sähköpostilla tai tekstiviestillä, puhelin on jotenkin kammottava laite.
9. Olen hulluna kenkiin. Varsinkin korkokenkiin.
10. Isona minusta tulee maitotilan emäntä.
 

Ihmeellisiä lukemia

Tänään oli vaa'alla sellaiset lukemat, että en oikein tiedä uskoisinko. 99.1kg. Viikko sittenhän lukemat olivat 100.5kg, joten pudotusta olisi tullut 1.4kg viikossa! Viime viikolla kylläkin painoa nostivat menkkaturvotukset, joista ilmeisesti nyt on päästy eroon. Mutta keskiviikkona paino oli vielä 99.7kg, joten -600g parissa päivässäkin olisi aika paljon. O.o No, nautitaan lukemasta, jos se siitä nousee pikkuisen niin sitten nousee. Pääasia on, että kolminumeroiset lukemat pysyvät kaukana.

Kirjailin painoa myös kiloklubiin tänään, ja harmittaa kyllä seurata painokäyrää siellä. Tammikuussa -09 olen painanut vielä 82kg, seuraavat merkinnät ovat helmikuulta -10, jolloin painoa oli 93kg. Ilmeisesti vuoden 2010 paino pysyi aikalailla samoissa lukemissa, sillä -11 tammikuussa painoin 96kg. Stressaavan talven ja kevään seurauksena lihoinkin sitten puolessa vuodessa 10kg ja kesäkuun 22. päivä painoa oli 106kg :o Nyt aletaan onneksi pikkuhiljaa lähestyä noita tammikuun lukemia, ja siitä sitten mennään alaspäin niin paljon kuin vain päästään! Normaalipainon yläraja, 72kg tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta, melkeinpä mahdottomalta. Miten minä voisin olla niiiin hoikka?? Ensin siis tavoitellaan noita aikaisempia lukemia, 96-93-82. Kiloklubiin olen joskus merkinnyt tavoitteekseni 70 kiloa, tällä hetkellä se on "saavutettavissa 49 viikossa". Voisinko minä muka olla vuoden päästä normaalipainoinen? Tuntuu aika utopistiselta ajatukselta, mutta aina voidaan yrittää!

Day 10 - What was the hardest thing you gave up during this “weight loss.”
Tämä on itse asiassa aika vaikea kysymys, sillä en koe luopuneeni mistään, sillä en noudata minkäänlaista totaalikieltäytymistä? Vaikeinta on ehkä ollut (ja on edelleenkin) opettaa itseni pois napostelusta. Minulla on ollut paha tapa napata suuhuni aina jotakin, vaikka ei niin nälkä olisikaan. Tällä hetkellä pidän pöydällä aina kulhollista hedelmiä - ne ovat luvallisia naposteltavia. Suklaata ja muita herkkuja minulla ei edes ole ikävä, sillä olen antanut itselleni luvan syödä niitä, aina joskus ja pikkuisen kerrallaan. Eilisellä kauppareissulla bongasin kaupasta Frezzan Black toffee-kahvin, ja ajattelin ottaa sen torstai-illan pikkuherkuksi. Lopputulos oli se, että jäi juomatta. Maku oli äklömakoa, eikä todellakaan mikään "palkintoherkku". Päädyin napostelemaan nektariinin.

Punnitus

Jes, tänä aamuna jätin 102.x lukemat toivottavasti lopullisesti taakseni! Painolukema oli 101,8kg, eli -500g viime viikosta. Nyt teen kyllä hurjasti töitä, että saisin ensi viikkoon mennessä painon lähemmäs 100kg:n rajapyykkiä! Vihdoinkin homma etenee, eikä junnaa paikallaan! Tämä kannustaa jatkamaan entistä reippaammin. :)

Eilen hölkkäsin taas 5km, juoksuohjelmassa käskettiin juosta tempoa vaihdellen. Koska minusta nyt ei vielä oikein ole sen suurempia temmonvaihteluita tekemään, niin hölkkäsin välillä oikein rauhassa, ja sitten aina 100 metriä oikein reippaasti (eli minulle lujaa). Noita vetoja juoksin 10, eli suurinpiirtein yhden jokaista puolta kilometriä kohden. Lenkin jälkeen toinen sääri kipuili hieman, penikat sieltä huutelevat olemassa olostaan. Venyttelin ja levittelin kylmägeeliä (en tiedä onko siitä mitään apua, mutta ainakin minulle tulee hyvä fiilis :P). Tänään on vapaapäivä, en taida ehtiä edes kahvakuulailemaan. Huomisen ohjelmassa sitten kävelylenkki, ja vasta sunnuntaina "tarvitsee" juosta taas, joten jalka saa hetken levätä. :)

Uusi punnitus.

Kävin aamulla puntarilla, ja tulos oli 102,3kg, eli eilinen kilon turvotus oli kadonnut. Ja erinomainen tulos ottaen huomioon maanantain 105,5kg:n. :) Tästä sitten taas alaspäin. Tsemppiä kaikille!

Ärsytttääää!

Olen tällä viikolla käynyt joka päivä vaa'alla, koska halusin seurata viikonlopun turvotuksen häviämistä. Maanantaina 105,5kg, tiistaina 104,3kg, keskiviikkona 103,3kg ja torstaina 102,2kg...Ja mitä tänään, oikeana ja virallisena punnituspäivänä? 103,3 kg! Mistä ihmeestä tuo kilon turvotus oikein ilmestyi???? Ei kai se voi siitä johtua, että en juuri liikkunut eilen (paitsi töissä tuli käveltyä aika paljon), tai siitä, että söin palan kakkua? Vai ovatko menkat taas tulossa kylään, se olisi se loogisin vaihtoehto.. Mutta yhtä kaikki, tuntuu juuri nyt siltä, että tämä painonpudotus ei etene yhtään millään lailla. :(  Aamulla ajattelin laittaa yhdet hetken aikaa käyttämättä olleet farkut jalkaan, ne kiristivät ja puristivat eivätkä edes suostuneet menemään kiinni. Peilistä katsoo vastaan tonnikeiju, oikea ryhävalas.

No, itsesääliin vajoaminen tuskin auttaa yhtään, joten enköhän minä tänäänkin yritä pitää itseni kurissa, suuntaan illalla kävelylenkille ja kenties tutustun uuteen kahvakuulaanikin.

ai niin, haluaisin mielelläni tietää kuinka usein te muut käytte vaa'alla? Olen itse tähän viikkoon asti noudattanut 1 krt viikossa puntarilla käyntiä, mutta pohdin nyt, että pitäisikö käydä useammin..

Vihdoinkin miinusta!

Noniin, parin viikon plussailujen jälkeen vaaka näytti vihdoin ja viimein vähän miinusta! -600g viime viikosta eli paino on nyt 102,2kg! Tosin, luulenpa että tämäkin kääntyy plussaksi ensi viikolla, sillä nyt ohjelmassa on äärimmäisen epäterveellinen viikonloppu. Palaan blogimaailmaan taas sunnuntai-iltana. Hauskaa viikonloppua kaikille, nauttikaa elämästä!

Tekosyitä ja peiliin katselua.

Tervetuloa uusille lukijoilleni! :) Ihana huomata, että minun bloggaamiseni jopa kiinnostaa. Toivottavasti viihdytte!

102,8kg. +300g viime viikosta. Heittelenkö tuhkaa päälleni ja totean, kuinka olen tuomittu läskiksi loppuiäkseni, kuinka minun on elinympäristössäni mahdotonta laihduttaa ja kuinka väärin on, että tekemäni suuri työ palkitaan näin huonosti?

Vai katsoisinko sittenkin peiliin ja miettisin sitä, kuinka viikonloppuna söin vähintään puolet maailman epäterveellisimmästä suklaamansikkajuustokakusta? Kuinka silloin välttelin lenkille lähtöä erinäisillä tekosyillä? Kuinka söin kaverin kanssa lounastreffeillä hampurilaisaterian?

Totta, maanantaista eteenpäin on mennyt hyvin. Olen käynyt lenkillä, syönyt salaattia ja vältellyt epäterveellisiä juttuja. Mutta lopettaisinko tämän marttyyriyden tähän, lopettaisinko tekosyiden keksimisen ja olisin rehellinen itselleni? Ei minusta muuten tule hoikempaa ja terveempää kuin kovalla työllä ja rehellisyydellä.

Jaksaa, jaksaa ja jaksaaaaa!

Hohhoh, olipas jotenkin paljon jännittävämpää juosta 15 minuuttia kuin 2 x 7. Hetken lähtiessä mietin jaksanko. Tanner tömisten ja puuskuttaen kuin sarvikuono hölkkäsin menemään. Ja jaksoin! Viimeiset puoli minuuttia oli aika tuskaa. Ja kaikenlisäksi havaitsin juosseeni aika lujaa. Rauhallisemmalla tahdilla olisi varmaan tuntunut helpommalta?

Juoksuohjelmassa lukee huomisen kohdalla "vapaa, jaksat juosta jo 2,5km" googlemapsin avulla katsoin, että oma juoksupätkäni oli "vain" 2 kilometriä (mä juoksin 2 kilometriä, jes!), ilmeisesti juoksukoulussa oletetaan, että juostaisiin pikkuisen lujempaa? No, minä etenen ihan omalla tahdillani. Jos sitten kun jaksan juosta sen 5 kilometriä, niin voisin alkaa leikitellä vauhdinjaon kanssa, intervalleja tms. Missä vaiheessa te muut olette alkaneet "harjoitella" juoksunopeutta, ja millä tyylillä?

Löysin tänään uudestaan myös vanhan ystäväni Heiaheian, osa teistä onkin jo siellä entuudestaan kavereitani, mutta jos haluaa lisätä, niin löydyn nimellä Rannae. :)

p.s. Lauantain tarkistuspunnituksen tulos oli 102,5kg, eli plussaa 1,0kg. Jospa tänä perjantaina mentäisiin taas alaspäin?

Lisään tänne myös nuo kiinnostus-napit, saa painella luettuaan. :)

Lentävät jalat ja plussaa.

Aamu alkoi pään seinään hakkaamisella. Vaakani mielestä olen lihonut viikossa 1,4kg. 101,5kg oli vaihtunut lukemaan 102.9kg. En ymmärrä. Ajattelin ottaa tarkistuspunnituksen huomenna. Jos tarkistuspunnitus on saman suuntainen, niin pakko se on uskoa ja yrittää lujempaa. Kyllä se tästä! Ensi perjantaina toivottavasti luvassa miinustulos. Tälläistä sotanorsua ei niin vain nujerreta! ;)

Tänään vasta olikin juoksuohjelmassa "juokse 7 minuuttia, kävele 2 minuuttia ja juokse 7 minuuttia, kävele kotiin". Alkuun pelkäsin, että onnistunko, mutta meni yllättävän helposti. Toki olin hengästynyt ja hikinen, mutta voimia jäi, pari minuuttia olisi mennyt vielä toisen seiskan jälkeen. Olin tyytyväinen! Kotiin kävellessä jalat olisivat vielä halunnut hölkätä hetken, mutta päätin kävellä kiltisti. Tälläisestä lenkistä jää hyvä mieli, kun tietää, että vielä pystyisi pikkuisen tekemään, eikä tarvitse viimeisiä metrejä raahautua pelkällä tahdonvoimalla. Niistäkin jää kyllä hyvä mieli, kun tietää ylittäneensä itsensä! Saa nähdä mihin kategoriaan seuraava "juokse 15 minuuttia"-lenkki sijoittuu!

Perjantaipunnitus

Olisittepa olleet näkemässä mun punnitustani! Olin aivan varma, ettei paino ole pudonnut yhtään, käytännössä yritin sivusilmällä kurkkia montako kiloa turvotusta on tullut lisää (kuukautiset alkamassa). Yllätys olikin sitten suuren suuri, kun vaa'an lukemat olivat 101,5kg, eli olen viikossa tiputtanut -2,3kg!!! Aivan huikeaa! Tiedän, suurin osa tuosta lukemasta on nesteitä, mutta silti! Paino on menossa alaspäin! Ei sitä vielä kyllä huomaa, peilistä näkyy samat vanhat läskit. Mutta ehkäpä se tästä, kun paino tippuu lisää. Pitäisi varmaan ottaa mittanauhailut myös ohjelmaan, niistähän näkisi myös muutoksen mukavasti. :) Mitä paikkoja te mittanauhaa käyttävät mittaatte? Vyötärö, lantio, reisi, käsivarsi, rinnanympärys (tissien päältä vai alta?)? Jäikö joku olennainen puuttumaan?

Eilen tein punnerruksissa kolmannen viikon toisen treenin, juuri ja juuri sain 25 punnerrusta tehtyä, huomenna teen vielä viimeisen treenin - jos pystyn. Taidan uusia tämän viikon. Ei muuten tule neljännestä viikosta yhtään mitään.