En olisi halunnutkaan juosta

 Ulkona on taas oikein kurja ilma.  Tuulee lujaa ja kylmästi. Tiellä on melkein polviin asti kuraliejua.  Siitä huolimatta (vai juuri sen takia) tarkoituksena oli juosta viikonlopun pitkä lenkki, 1h45min. Olin jo pohtinut mihin päin lähtisin, mitä musiikkia kuuntelisin, ottaisinko geeliä mukaan vai pärjäisinkö ilman? Olin siis täysin valmistautunut juoksemaan, kunnes huomasin, että toisen jalkapöytäni päällä seisoo hevonen. 

Ystävällinen eläin kun oli, se siirsi kavionsa nopeasti pois, ja minä syöksyin sisälle tutkimaan vahinkoja ja kaivamaan pakastimesta hernepussia. Lopputulos on kipeä jalka (mutta ei murtumia), komea mustelma ja ärsyyntynyt kuntoilija, joka ei päässytkään suunnittelemalleen lenkille.

Ärsyynnystä purkaakseni googlettelin erilaisia juoksu- ja uintiohjelmia, ja löysin "kivan" testin, jolla voi selvittää ovatko omat korsettilihakset hyvässä kunnossa. Lyhykäisyydessään testi etenee niin, että otetaan lankkuasento (kyynärpäät ja varpaat maassa). Pysytään tässä asennossa 60s, sitten nostetaan oikea käsi ilmaan, 15s, vaihdetaan ilmassa olevaa kättä 15s. Lasketaan käsi maahan, nostetaan oikea jalka ilmaan, 15s, vaihdetaan jalkaa, 15s, ja lopuksi lasketaan jalat maahan ja pysytään perusasennossa 60s.

Arvatkaa kuka romahti maahan heti yritettyään nostaa toisen kätensä ilmaan? Jep, minä. Löysin kivan keskivartalotreenin, jonka voisin ottaa ohjelmaani. Eivät nimittäin tekisi pahaa tuollaiset lihaskuntoharjoitteet, kuntosali kun edelleen on poissuljettu vaihtoehto. Toinen kiva kotikuntopiiri löytyy täältä (sivuilla myös erilaisia puolimaratonohjelmia).

p.s. Ilmoittauduin Tukholman maratonille.