torstai 29. syyskuuta 2011

Move your body.

Tänään ajattelin tehdä jotain normaalista poikkeavaa.  Herätyskello soi kuten normaalisti 7.55 (tosin teki hieman tiukkaa nousta ylös lämpimän peiton alta kun kuunteli sateen ropinaa kattoon), säätiedotuksen katsomisen jälkeen talliin,  Herra Hevoselle sadetakki päälle ja hirna pääsi ulkoilemaan. Normaalisti tässä vaiheessa laittaisin kahvin tippumaan, istahtaisin sohvalle ja selaisin blogimaailman päivityksiä. Mutta nytpä vaihdoinkin kumpparit juoksulenkkareihin ja painelin lenkille.

Hieman oli raskaan oloista ja sykkeetkin olivat korkealla - liekö syynä turhan lyhyt palautuminen eilisillan rankasta kahvakuulatunnista? Mutta fiilis oli hyvä, ja 24 minuutissa juoksin 3.2km. Vauhti ei siis edelleenkään päätä huimaa, mutta eteenpäin mennään.  Nyt pari juoksutonta päivää ja sunnuntaina on tarkoitus kokeilla millaisella vauhdilla saan 5 kilometriä juostua.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Ärtynyttä ähellystä

Ei ollut tänään minun päiväni. Lähdin kahvakuulatunnille, ja puolivälissä matkaa aloin miettiä, että Nyt Kuuluu Kummia Ääniä. Pysähdyin keskelle metsätaipaletta ja totesin, että toinen takarengas on riekaleina. Yritin sitten soittaa miehelle, että renkaan vaihtoon tarvittavat työkalut ovat (ne on tuossa piilotettu sillä tavalla, että jos ei tiedä missä ne ovat, niin ei niitä löydä, ja ohjekirjakin on saksaksi, niin ei paljon auta siitä katsoa), mutta miehellä ei ollut puhelin matkassa. Onneksi ystäväni sitten tuli hakemaan minut ja vei jumppapaikalle.

Ehdin saliin juuri kun ohjaaja aloitti. Kipitin äkkiä hakemaan kuulia, mutta eihän tuolla ollut yhtäkään 10kg kuulaa, joten valitsin sitten kaksikon 8kg ja 12kg. Etuheilautuksissa tuo 12kg tuntui ihan sopivalta, mutta yhden käden liikkeisiin 8kg oli sopivampi. Jos ostaisin oman 10kg kuulan ja kantaisin sitä mukana? Kesken tunnin sitten huomasin, että olin syönyt lämpimän ruoan turhan myöhään ja mahassahan se tuntui. Yritä siinä sitten kipeän mahan kanssa äheltää.  Kuitenkin, oli ihan mukavaa. Tehtiin paria uutta liikettä, kuten turkkilaista ylösnousua. Pääsin kyllä alas, mutta en enää takaisin ylös. Täytyy kokeilla kotona tuolla pienemmällä kuulalla.

Huomasin myös, että en pääse siihen hyvään ja rentoon fiilikseen, jos joudun tulemaan tunnille kiireellä. Pari kertaa olen juossut saliin viime hetkellä ja jotenkin se kiire jää päälle koko tunniksi. Osaisikohan sitä jotenkin rauhoittaa itsensä nopeasti? Tai sitten täytyy vain yrittää päästä aina ajoissa paikalle :D

Day 22 - What was your lowest weight? How and why did you gain?
Lukion loppuessa painoin 81kg, se on pienin "aikuisiän" paino. Lihominen siitä nykyisiin mittoihin tapahtui ns. huomaamatta, pikkuhiljaa. Opiskelijaelämä pikaruokineen ja kosteine illanviettoineen, stressi ja koulun kahvila toivat kiloja lisää.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Läski shoppailee

Day 21 - What are your clothing sizes?
Sattuipa osuva kysymys tälle päivää.. 


Läski nimittäin shoppaili tänään hautajaisvaatteita. Ei ollut hirveän hilpeää. Yleensä tykkään kierrellä kauppoja, mutta ensinnäkään tämän päivän kiertely ei ollut mikään hilpeä tyttöjen shoppailureissu. Toiseksi, inhoan tämän kauden muotivärejä (onneksi sain keskittyä mustiin vaatteisiin) ja kolmanneksi, mistä ihmeestä läski löytää sopivaa päälle puettavaa? Yleensä kiertelen H&M:n, Seppälän, Lindexin ja KappAhlin valikoimia. Vaateongelman luovat lähinnä nuo ah niin ihanan isot tissit. Esimerkiksi Lindexin normaalimalliston mekko kokoa 46 oli muuten hyvä, mutta tissit eivät mahtuneet sisään. Ostinkin Seppälän isojen tyttöjen mallistosta paidan kokoa 46/48. Housut löysin Zizzistä (tuo isokokoisten ihmisten vaatteisiin erikoistunut kauppa), ne ovat kokoa 46 myös (44 olisi voinut olla hyvä myös, mutta sitä ei ollut).

Yleisesti sanoisin, että vaatekokoni on yläosassa 44-48, ihan mitoituksesta riippuen. Alaosat ovat 44-46.

Tuon hautajaisvaate-etsinnän jälkeen päätin piristää itseäni urheilushoppailulla. Ensin Top-sportiin (huom. seinäjokelaiset, Torikeskuksen top-sportissa on loppuunmyynti, alennukset -20-70%), siellä oli jäljellä vain pieniä kokoja (siis minulle liian pieniä). Urheilulaukkuvalikoimastakaan en löytänyt mieleistäni, joten suuntasin Intersportiin. Sieltä löysin ihan näppärän juoksupukuyhdistelmän (takki + housut), puoleen hintaan (49,90). Valitettavasti isoin koko oli 44, ja se kinnasi perseestä ja tisseistä - ei minulle. Ärsytyksen ja masennuksen tunteet olivat melko lailla pinnassa tässä vaiheessa. Päätin katsastaa vielä Supersportin, enkä edes meinannut löytää juoksuvaatteita! Ystävällinen myyjä kuitenkin näytti ne minulle ja esitteli trikoita ja löysempiä housuja jne. Sitten tyttö kysyi, että mikä sinun kokosi on? Minulle iski jokin hetkellinen ahdistus, että ei täälläkään varmaan ole riittävän isoja, ja sanoin myyjälle, että etsin oman kokoni itse. Tyttö totesi, että asia selvä, tule kysymään, jos vielä tarvitset apua. Minulle tuli heti paha mieli, sanoinko liian töykeästi? Myyjä kuitenkin oli avulias ja ystävällinen. :/ Loppuviimeksi löysin kuin löysinkin sopivat löysemmät juoksuhousut. Ne olivat kokoa XXL. ;) XL sopi myös, mutta kun kokeilin venytellä, se kiristi pikkuisen, ja ajattelin, että isompaan kokoon mahtuu talvella paremmin pitkiä kalsareita alle.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Haastetta

Day 19 - When is the last time you ate fast food?
Lasketaanko kebabsalaatti Kotipizzasta? Siitä on hieman yli viikko. Jos ei lasketa, niin siitä on niin kauan etten muista.
Day 20 - Favorite diet?
Hmm, tarkoitetaanko tällä näitä erilaisia lentoemäntä-, kaalisoppadieettejä jne? Emmä sellasia harrasta.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

We might not get tomorrow.

Tänään jumppasin. Odottaessani Naapurini Totoro-elokuvaa, hoksasin sitä ennen tulevan kakkosen Jumppa-ohjelman, tänään ohjelmassa oli vyötäröjumppa 2. Laitoin sen sitten boksille tallentumaan ja jumppasin illalla. Ihan tehokas puolen tunnin jumppa kyllä, hiki tuli ja lihaksissa tuntui, lisäksi oli kivoja uusia liikkeitä itselle. Voisin tehdä toistekin. Täytyy jatkossakin muistaa tallentaa noita, tulevat keskellä päivää vähän kehnoon aikaan. Ohjelman kotisivuilta löytyy tiedot syksyn jumpista ja lähetysajoista. Kaipaisin noihin jaksotietoihin myös tietoa tarvikkeista, olisi kiva tietää etukäteen tarvitseeko käsipainoja/jumppapalloa/kahvakuulaa/kuminauhaa jne.

Jumppapallosta tulikin mieleen. Ajattelin tänään täyttää jo hetki sitten ostamani Karhun jumppapallon. Vaan mitä mitä, pakkauksessa ei ollut ollenkaan tulppaa! Ja tietysti olen jo heittänyt kuitinkin menemään. Mitähän tuosta littanasta pallosta nyt tekisi? Onko kenellekään ideaa voisiko siihen kehittää jonkun vaihtoehtoisen tulpan?

lauantai 24. syyskuuta 2011

Haaste ajantasalle

Day 11 - Your favorite thinspo blog and why!
En pysty sanomaan yhtä yksittäistä. Ja ehkä minia thinspon sijasta innostaa enemmän fitspo. Teidän jokaisen edistyminen innostaa minuakin jatkamaan.
Day 12 - What do you normally eat?
Normaalia kotiruokaa, hedelmiä, kasviksia, pähkinöitä. Pyrin välttämään nopeita hiilareita, vaaleita jauhoja, riisiä, pastaa jne. Mutta en noudata mitään ruokavaliota, korkeintaan voisi ehkä sanoa, että syön semi-hiilaritietoisesti.
Day 13 - Are you losing weight in a healthy or unhealthy way?
Terveellä tavalla.
Day 14 - What’s your UGW? When you expect to reach it?
Emmietiiä. Olisin normaalipainoinen painaessani 72 kiloa. Eli ehkä haaveena on päästä 70 kilon tietämille. Kiloklubi väittää, että tuo tavoite olisi vuodessa saavutettavissa.
Day 15 - Are you vegan or vegetarian? If so, has this helped you lose weight? If not, would you ever consider turning vegan or vegetarian?
En ole kasvissyöjä enkä vegaani. Mielestäni on eettisempää syödä Suomessa tuotettua lihaa kuin maailman toiselta puolelta rahdattua soijaa tai superfoodeja. Ei sillä, ei lihantuotanto Suomessakaan aina ole eettistä, eikä superfoodeissakaan mitään vikaa ole, mielestäni on vain typerää rahdata kaikenmoisia hienoja ruokia jostain Indokiinasta, kun Suomen metsät ovat täynnä omia superfoodeja. Jos jonkinmoista ruokavaliota ehkä pyrkisin noudattamaan, olisi se ehkä Suomi-ruokavalio. Pyrin siis syömään suomalaista aina kun mahdollista. Terveisiä vain tuossa sohvapöydän kulhossa makoileville luumuille, kiweille ja päärynöille..
Day 16 - When did you first decide to lose weight?
Ensimmäisen kerran ehkä kun olin 18. Siihen asti en ehkä yrittänyt tehdä painolleni mitään muuta kuin peittää sen isoilla vaatteilla. Sen jälkeen takana onkin jos jonkinmoista laihdutusyritystä, osassa olen laihtunut, osassa lihonut. Tämänkertainen (toivottavasti myös viimeinen) yritys alkoi kun huomasin kesällä kuntoni heikentyneen (vesiämpärien kuljettaminen kottikärryillä 300 metrin päähän sai minut hengästymään), vaatteideni pienentyneen ja vaa'an lukemien kivunneen aivan liian korkealle. Päätin, että asialle on pakko tehdä jotain NYT eikä huomenna.
Day 17 - Do you have an eating disorder?
Ei.
Day 18 - What food is your weakness?
Suklaa. Omnomnom. Suklaata. Levynä, patukkana, suklaakekseinä, suklaamuffinseina, suklaavanukkaana. Suklaaata. Lisää suklaata.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Onko isi taivaassa niinku puhuttiin?

Mä en tiedä kuinka osaisin itseäni ilmaista. Mä en aio lopettaa tätä mun projektiani nyt. Koska mä tiedän, että isä tykkäis, kun ei anneta periksi. Mutta mä nyt en kiinnitä niin paljoa huomiota siihen, että syönkö pullaa vai en, mussutanko suklaata suruuni vai miksi. Keskityn liikkumiseen. Siitä saa energiaa, siitä saa muuta ajateltavaa. Ja kun juoksee sateessa, kukaan ei huomaa, että itkee. Tuntuu, että sisällä istuessa en saa mitään tehtyä, istun vain koneella selaamassa päämäärättömästi blogeja/foorumeita, ymmärtämättä kuitenkaan mitään. Ja vaikka olo olisi voimaton, saan ulos liikkumaan lähdöstä energiaa. Sen jälkeen jaksaa taas. Kiitos vain miehelle, joka käski minun lähteä kuntonyrkkeilyyn, kun sähän tykkäsit siitä, sä sanoit, että se on kivaa, mee vaan. Sain tunnin verran olla ajattelematta. Tänään tein 20min juoksulenkin (kävelyineen yhteensä 35min) sateessa.

Ai niin. Aamulla painoin 99.4kg. Se on kai vähän enemmän kuin viikko sitten.

torstai 22. syyskuuta 2011

Sielu on surusta suunniltaan.

Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.

Mulla on nyt vähän muut asiat mielessä kuin laihdutus.

On Isän neuvot loppuneet, hän hiljaa nukkui pois. Näin emme olis tahtoneet, on meiltä paljon pois.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Ihmeellisiä lukemia

Tänään oli vaa'alla sellaiset lukemat, että en oikein tiedä uskoisinko. 99.1kg. Viikko sittenhän lukemat olivat 100.5kg, joten pudotusta olisi tullut 1.4kg viikossa! Viime viikolla kylläkin painoa nostivat menkkaturvotukset, joista ilmeisesti nyt on päästy eroon. Mutta keskiviikkona paino oli vielä 99.7kg, joten -600g parissa päivässäkin olisi aika paljon. O.o No, nautitaan lukemasta, jos se siitä nousee pikkuisen niin sitten nousee. Pääasia on, että kolminumeroiset lukemat pysyvät kaukana.

Kirjailin painoa myös kiloklubiin tänään, ja harmittaa kyllä seurata painokäyrää siellä. Tammikuussa -09 olen painanut vielä 82kg, seuraavat merkinnät ovat helmikuulta -10, jolloin painoa oli 93kg. Ilmeisesti vuoden 2010 paino pysyi aikalailla samoissa lukemissa, sillä -11 tammikuussa painoin 96kg. Stressaavan talven ja kevään seurauksena lihoinkin sitten puolessa vuodessa 10kg ja kesäkuun 22. päivä painoa oli 106kg :o Nyt aletaan onneksi pikkuhiljaa lähestyä noita tammikuun lukemia, ja siitä sitten mennään alaspäin niin paljon kuin vain päästään! Normaalipainon yläraja, 72kg tuntuu todella kaukaiselta ajatukselta, melkeinpä mahdottomalta. Miten minä voisin olla niiiin hoikka?? Ensin siis tavoitellaan noita aikaisempia lukemia, 96-93-82. Kiloklubiin olen joskus merkinnyt tavoitteekseni 70 kiloa, tällä hetkellä se on "saavutettavissa 49 viikossa". Voisinko minä muka olla vuoden päästä normaalipainoinen? Tuntuu aika utopistiselta ajatukselta, mutta aina voidaan yrittää!

Day 10 - What was the hardest thing you gave up during this “weight loss.”
Tämä on itse asiassa aika vaikea kysymys, sillä en koe luopuneeni mistään, sillä en noudata minkäänlaista totaalikieltäytymistä? Vaikeinta on ehkä ollut (ja on edelleenkin) opettaa itseni pois napostelusta. Minulla on ollut paha tapa napata suuhuni aina jotakin, vaikka ei niin nälkä olisikaan. Tällä hetkellä pidän pöydällä aina kulhollista hedelmiä - ne ovat luvallisia naposteltavia. Suklaata ja muita herkkuja minulla ei edes ole ikävä, sillä olen antanut itselleni luvan syödä niitä, aina joskus ja pikkuisen kerrallaan. Eilisellä kauppareissulla bongasin kaupasta Frezzan Black toffee-kahvin, ja ajattelin ottaa sen torstai-illan pikkuherkuksi. Lopputulos oli se, että jäi juomatta. Maku oli äklömakoa, eikä todellakaan mikään "palkintoherkku". Päädyin napostelemaan nektariinin.

torstai 15. syyskuuta 2011

Vasen suora ja oikea koukku

Kuntonyrkkeily oli hauskaa. :) Ajomatkalla iski pieni pakokauhu, mähän olen menossa sinne YKSIN, kaikki muut on varmaan pareittain! Mutta enpäs sitten ollutkaan ainoa, muutama muukin oli tullut Ihan Yksin.  Alkulämmittelyjen jälkeen harjoiteltiin nyrkkeilyn perusasentoa ja -lyöntejä, lyöntejä sitten harjoiteltiin pareittain, ja välillä lyötiin sarjoja säkkiin. Lopuksi vielä pikkuisen vatsa- ja selkälihasliikkeitä ja pikaiset venyttelyt. Vaikka nuo tuntien "pakolliset" lihaskunto-osuudet tuntuvat joskus hieman turhilta, kun liikkeitä tehdään muutamaa erilaista muutama toisto, niin niistä saa kuitenkin ideaa omaan harjoitteluun. Tuollakin tehtiin vatsalihasliikkeenä lankkua, kolmena erilaisena variaationa: ensin peruslankku, sitten otettiin jaloilla vuorotellen askel oikealle ja vasemmalle, ja lopuksi ojennettiin vuorotellen kumpaakin kättä eteenpäin. Tunti meni nopeasti ja hiki tuli, vaikka eihän me muuta tehty kuin lyöty säkkiä. 

Day 09 - Did people ever make comments about your weight in a negative way?
Suurimmaksi osaksi ihmiset ovat olleet ystävällisiä. Pari tapausta tosin on jäänyt mieleen - ollessani 13, "kaverini" suositteli minulle rintojen pienennysleikkausta, koska "sulla on niin läskit tissit". Yläasteen luokkaretkellä taas olimme Raxissa syömässä, viereeseen pöytään ilmestyi poikalauma, joista yksi katsoi minua ja ilmoitti kovaan ääneen "tuo raitapaita on kyllä käyny Raxissa ennenkin!".  Nyt aikuisemmalla iällä ihmiset ovat olleet kommenteissaan ystävällisempiä, mitä nyt aina joskus olen saanut kuulla maanjäristyksen johtuneen juoksulenkistäni tms..

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Sadepäivän iloja

Day 07 - Do your parents know you’re trying to lose weight? Do they care?
Itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, niin en tiedä! :D Aina joskus olen puhelimessa muistanut mainita, että aijjuuu, laihdutan taas, mutta en muista olenko tästä uusimmasta projektista kertonut. Mutta aina silloin kun ovat tienneet asiasta, niin kannustus on ollut mukavaa. :) Mieskin tietää projektista, ja aina joskus lupautuu personal trainerikseni. Hänen pt-hommansa siis tarkoittaa sitä, että minun kahvakuulaillessani hän huutelee, että muista hengittää!
 
Day 08 - Your workout routine.
Mun liikuntani koostuvat oikeastaan kahvakuulailusta, lenkkeilystä (kävely + hölkkä) sekä huomenna alkavasta kuntonyrkkeilystä. Kuntonyrkkeilyä on sitten kerran viikossa, samoin ohjattuja kahvakuulatunteja. Kotona pyrin kuulailemaan 2krt viikossa, jolloin kokonaisuudessaan kahvakuulailua olisi n. 3krt viikossa. Lenkillä käyn Porin juoksukoulun ohjelman mukaisesti, lenkkejä 4-6 viikossa.

Tänään huomasin Forerunnerini ainoan huonon puolen. Sen kalorinkulutuksen mittaus on ilmeisesti jotenkin yhteydessä GPS:iin, joten kun sisätiloissa GPS on pois päältä, se ei mittaa kalorinkulutustakaan. Mutta eipä se minua haittaa, kun en kaloreita laske muutenkaan. Minulle tärkeämpää on sykkeen seuraaminen. :)

Tein taas koko kahvakuulatunnin 8kg kuulalla ja mukavasti sujui. Täytyy varmaan ensi kerralla ottaa sen kaveriksi 10kg kuula ja kokeilla miltä tuntuu.. Kuinka nopeasti muut kahvakuulailijat olette vaihtaneet kuulaa seuraavaan?

maanantai 12. syyskuuta 2011

Jumppajumppapumppi

Day 6 - do you binge? If so, explain why you think you do.
Tähän kysymykseen vastaus on ei. En ahmi. En ainakaan koe ahmimiseksi sitä, että satunnaisesti mussutan jopa muutaman keksin. Joskus aiemmin ahmin kyllä. Nekin olivat lähinnä tilanteita, joissa väsyneenä ja nälkäisenä menin töiden jälkeen kauppaan etsimään jotain syötävää - mukaan tarttui Grandiosan pitsaa, karkkipussia, jätskiä ja sipsiä. Sitten ilta kuluikin television ääressä mussuttaen. Nykyään en tuota harrasta. Ahmimisen sijaan minulla ongelmana on ehkä napostelu, josta siitäkin yritän parhaani mukaan päästä eroon, ja aika hyvin olen onnistunutkin.

Tähän loppuun vielä illan piristys ehkä parhaalta tietämältäni stand-up koomikolta. Tästä pätkästä ehkä hieman jopa tunnistin itseäni. ;) Jumppajumppajumppajumppa. Varsinkin tuosta spinningosion hikoilusta. ;)


Taasko maanantai ja sataa samaa rataa

Koko päivän on satanut taivaalta vettä, mutta se ei ole mua häirinnyt. Sykemittari nimittäin kotiutui tänään ja pitihän sitä päästä heti testaamaan. Ensin jo hermostuin kun paketista paljastui ainoastaan englantilaisella pistokkeella varustettu laturi, mutta ohjekirja kertoi, että mittarin voi ladata myös tietokoneen avulla, joten ei mitään hätää!

Garmin Forerunner 305 osoittautui oikeinkin helppokäyttöiseksi. Ei muuta kuin sykevyö paikoilleen, mittari ranteeseen ja ulkoilmaan. Nappia painamalla mittari päälle ja hetken odottelun (n. minuutti-puolitoista) mittari löysi satelliitit ja ei muuta kuin lenkille. :)

Palasin Porin juoksukoulussa muutaman viikon taaksepäin ja aloitin viikosta 5. Juokse 7 1/2 minuuttia, käänny ja juokse 7 1/2 minuuttia. Tehostin tätä teknistä urheilua Gymbossin intervalliajastimella. Tähän asti olen katsonut aikoja puhelimella, mikä on ollut hieman hankalaa. Tuohon ajastimeen saa ajastaa 1 tai 2 hälytystä, jotka toistuvat niin monta kertaa kuin haluaa. Ei siis tarvitse enää vahtia puhelinta, se kun laittoi ajanoton/ajastuksen pois päältä heti kun tuli tekstiviesti tai joku soitti. :S

Juokseminen tuntui t o d e l l a hyvältä. Ei minkäänlaista kipua jalassa ja meno oli rentoa. Ihanaa! Sykemittarin kierros-toiminnolla sain myös jaoteltua lenkin neljään eri osaan: alkukävely - ensimmäinen 7,5min - toinen 7,5min - loppukävely. Mittari siis mittasi koko lenkille sykkeet, kalorinkulutukset, matkat ja nopeudet sekä lisäksi kaikki nämä jokaiselle "kierrokselle" erikseen. Säästän teidät turhan yksityiskohtaisilta nippelitiedoilta, mutta kerrottakoon, että 32 minuutissa etenin 3,65kilometriä, josta 1,9 juosten. :)

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Sulje sun silmät

Day 05 - Why do you really want to lose this weight? Are you doing it for you?
Valehtelisin, jos väittäisin että yhtenä syynä ei ole ulkonäkö. Minä yksinkertaisesti en ole tyytyväinen maharöllykkääni, selkäläskeihini, pyöreään naamaani jne. Vaatekaupassa sai etsiä aina vain isompia vaatteita. Mutta ulkonäkö ei ole se tärkein - tai ainakaan ainoa syy. Olen nähnyt kuinka aikuisiällä ylipainosta kärsivät ihmiset saavat vaivoikseen diabetesta, uniapneaa, nivelvaivoja, sydän- ja verisuonitauteja jne. Huomasin myös itsekin, kuinka ylipaino häiritsee jokapäiväistä elämää. Kuntoni ei ollut ennallaan, hengästyin jo pienestä.


Mutta kyllä, minä teen tämän itseni vuokse. Painonpudotuksen taustalla ei ole ympäristön paine, miehen vaatimukset tai mikään muukaan. Kyllä, media antaa ymmärtää laihuuden olevan kaunista ja ihailtavaa, mutta ei se ole syynä elämänmuutokselleni. Minä HALUAN olla terve, hyväkuntoinen ja ennen kaikkea tyytyväinen omaan itseeni.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Arvontaa ja pohdintaa

Niinalla on arvonta tulossa, osallistukaa kaikki! Itsekin olen suunnitellut oman arvonnan pitämistä, mutta siitä lisää sitten enemmän kun asia on ajankohtainen. ;)

Day 04 - Your greatest fears about weight loss.Ehkä eniten pelkään sitä, että en onnistu. Että laihdun vähän, ja sitten kilot palaavat korkojen kera takaisin. Niin moni laihdutusyritys on kaatunut siihen, että olen laihtuntut hieman (n. 5-10kg), sitten olen joko kyllästynyt, kokenut onnistuneeni tai unohtanut laihduttamisen, palannut vanhoihin tottumuksiin ja lihonut takaisin. Juuri nyt, kun takana -6kg, olen itselleni vaikeassa vaiheessa. Haluan näyttää itselleni, että onnistun, että pystyn laihtumaan vielä lisää, ja että koko touhu ei ole ollut turhaa. 

Pelkään myös sitä, että onnistun tässä projektissa. Että laihdun, olen hoikka ja tuudittaudun siihen. Siis se, että hoen itselleni onnistuneeni, vaikka lihoisin takaisin. Kun abikeväänä laihdutin n. 10kg, en vielä +15kg tilanteessakaan suostunut ymmärtämään lihoneeni.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Virkistävä sade

Tein äsken kävelylenkin sateessa. En kaatosateessa, vaan kevyessä tihkusateessa. Ihailin sateenkaarta ja pilvien takaa pilkistävää aurinkoa, testasin jalkaani ja huomasin ettei se sanonut juoksuaskelista yhtään mitään! Sateenkaari muisutti minua siitä, että asiat ratkeavat: menkkaturvotus katoaa kyllä, toivottavasti sykemittarini kohtalo selviää ja se löytää tiensä perille, ja jalkakin paranee - pääsen jatkamaan juoksuharjoittelua.

Pohdin sitten, että mistä minä juoksuharjoittelua jatkan? Miten paljon kunto tippuu kolmessa viikossa? Ennen taukoa olin ehtinyt 8. viikolle, tuntuisi jotenkin hurjalta kolmen viikon tauon jälkeen juosta samantien yli 5km lenkkejä.. Pitäisikö hypätä pari viikkoa taaksepäin? Jos vaikka aloittaisin viikon 6 alusta, jolloin aloittaminen olisi hieman helpompaa. En kuitenkaan aio enkä halua aloittaa ihan alusta uudestaan.

Sitten haasteen kolmas päivä..
Day 03 - A picture of your thinspiration. What features do you like about this person?
 
Kuva: täältä

Sara Ramirez on mielestäni todella kaunis nainen ja ihailen hänen kauneuttaan suuresti. Hän ei ehkä ole "perinteinen" thinspiration, hän ei ole tikkulaiha, kylkiluitaan esittelevä malli. Hän on Kaunis, muodokas, terveen näköinen nainen. Sellainen minäkin haluan olla.  


Oravan ainoa käpy on pahasti jäässä.

Aamulla vaaka näytti lukemia 100.5kg. Eli menkkaturvotuksia olis ihan mukavasti.

Suurempi v*tutuksen aihe on, että mun Englannista tilaamani sykemittari on ilmeisesti hukattu jonnekin. Kuriirifirman lähetysseurannassa statuksena lukee "delivered", mutta minä en sitä ole saanut eikä täällä kukaan ole käynyt pakettia tuomassa. Lähetin kiukkuisen sähköpostin (kun en puhelinnumeroa löytänyt) ja vastauksena oli, että he kyselevät alihankkijalta, mitä tilaukselleni on tapahtunut.

torstai 8. syyskuuta 2011

Kyllä tuntuu.

Day 2 - How tall are you? Do you like your height?
 Pituutta on 170cm, olen aika tavalla tyytyväinen. En ole "liian pitkä enkä liian lyhyt". Paitsi tietysti liian lyhyt kiloihini nähden. ;)

Eilen alkoivat ohjatut kahvakuulatunnit, ja tykkäsin kyllä. Ei tehty mitään ihmeellisiä sarjoja, suurin osa mukanaolijoista oli ensikertalaisia. Ensin tehtiin kahden käden heilautusta, siitä erilaisia variaatioita ja muutamaa muuta liikettä. Lopuksi n. 5-10 minuutin osuus vatsalihasliikkeitä kuulan kanssa. Onnistuin tulemaan paikalle juuri alkamisaikaan, joten vapaana ei ollut enää kuin 8kg:n kuulia. Oma kuulanihan on 6kg, joten hieman jännitti jaksanko tehdä kaiken isommalla kuulalla. Hyvin jaksoin, joten taitaa käydä niin että pitää lähteä shoppailemaan kotitreeniinkin isompaa kuulaa. :) Tänään kyllä kropassa tuntuu, että on kuulailtu. Illalla voisikin olla ohjelmassa leppoisa kävelylenkki ja venyttelyt.

p.S. huominen "virallinen" punnitus hieman jänskättää, koko viikko on plussailtu menkkaturvotuksen kanssa, joten ei taida tulla uusia ihania kaksinumeroisia lukemia.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Meme

 niina c. mon aloitti kivan haasteen, jonka päätin ryövätä itselleni. Saas nähdä muistanko tätä joka päivä, mutta yritän ainakin.

Day 01 - Your stats

Age – 22
Height – 170 cm
Weight - 99.9 kg
Waist – 109 cm
Hips – 114 cm
Tights - 67 cm
Shirt/dress size – 44/46 tai XL (jossain malleissa myös L)
Pants size - 46/48
Highest recorded weight -  106 kg
Goal weight – Ei mulla sinäänsä ole, niin alas mennään kuin päästään, pikkuhiljaa ja järkevästi. Toiveissa on saada BMI alle 25:n.

Day 02 - How tall are you? Do you like your height?
Day 03 - A picture of your thinspiration. What features do you like about this person?
Day 04 - Your greatest fears about weight loss.
Day 05 - Why do you really want to lose this weight? Are you doing it for you?
Day 06 - Do you binge? If so, explain why you think you do.
Day 07 - Do your parents know you’re trying to lose weight? Do they care?
Day 08 - Your workout routine.
Day 09 - Did people ever make comments about your weight in a negative way?
Day 10 - What was the hardest thing you gave up during this “weight loss.”
Day 11 - Your favorite thinspo blog and why!
Day 12 - What do you normally eat?
Day 13 - Are you losing weight in a healthy or unhealthy way?
Day 14 - What’s your UGW? When you expect to reach it?
Day 15 - Are you vegan or vegetarian? If so, has this helped you lose weight? If not, would you ever consider turning vegan or vegetarian?
Day 16 - When did you first decide to lose weight?
Day 17 - Do you have an eating disorder?
Day 18 - What food is your weakness?
Day 19 - When is the last time you ate fast food?
Day 20 - Favorite diet?
Day 21 - What are your clothing sizes?
Day 22 - What was your lowest weight? How and why did you gain?
Day 23 - Did the media play a role in your wanting to lose weight?
Day 24 - How do you feel about the terms pro-ana/pro-mia
Day 25 - Have you ever purged? If you have describe your first experience.
Day 26 - What excites you most about reaching your ugw?
Day 27 - How do you deal with being around food?
Day 28 - Do you want that “gap” between your legs? Why?
Day 29 - Your definition of beauty.
Day 30 - 10 facts about you! And now, what are your stats?

tiistai 6. syyskuuta 2011

Kotitekoinen kuntosali


Kuva: http://www.superstock.co.uk/stock-photos-images/1597-2135
 
Tänään ei tarvitse mennä lenkille, eikä heilautella kahvakuulaa (vaikka mieli tekisi, intervalliajastin saapui eilen). Illan ohjelmassa taitaa olla ainoastaan perusteellinen venyttelytuokio. Myöskään opinnäytetyö ei päässyt tänään eteenpäin, autossa istuminen ja kirjastossa seikkailu vaihtuivat raikkaaseen ulkoilmaan.
 
Mies ilmoitti aamulla, että tänään on paalinajopäivä. Iso pellollinen pieniä olkipaaleja odotti pääsyään sateensuojaan katon alle. Minä sain sen mukavimman osan heti traktorilla ajon jälkeen, olin kärryssä asettelemassa paaleja järjestykseen, kun miehet nakkelivat niitä lavalle. Saattaa kuulostaa helpolta ja mukavalta, mutta ei se sitä aina ole. Suurin osa paaleista oli isoja ja raskaita. Tokihan alimmat kerrokset menevät helposti ja mukavasti, mutta sitten kun paalien määrä kasvaa...  Uskomattoman hyvää jalkalihastreeniä saa, kun kiipeää paalikerroksia ylöspäin asettelemaan viimeisiä paaleja. Käsilihaksetkin kasvavat kun kanniskelee raskaita paaleja. Samalla saa myös mukavat rakot käsiin, hien pintaan ja sykkeen kohoamaan. Olisipa ollut mukavaa, jos olisi ollut sykemittari tuossa mukana!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Huippuhetkiä ja palkintopohdintaa

Tänä aamuna vaaka näytti tähän asti kauneimpia lukemia. 99.9kg. Toivottavasti pysyvästi alle 100kg! Heti en edes uskonut koko lukemaa, vaan aamupunnituksia tuli normaalin yhden sijaan kolme! Ja joka kerta lukemat pysähtyivät tuohon samaan lukemaan, ihanaa!

Nyt en vain oikein tiedä, laittaisinko 100kg:n alituspalkintoni tilaukseen nyt, vai odottaisinko pari päivää, että pysyyhän lukema alle sadassa? Aiemminhan päätin, että kun paino tippuu alle sadan, niin palkitsen itseni sykemittarilla. Tuon päätöksen jälkeen olen vertaillut ja pohtinut tarkkaan millaisen sykemittarin haluan, mutta lopulta sain tehtyä päätöksen.
Kuva: http://www.adventra.fi/product_details.php?p=97
 
Uusi rakkaani tulee siis olemaan Garmin Forerunner 305. Päädyin tähän Suunnon ja Polarin sijasta, sillä tässä GPS-mittaus on sisäänrakennettuna sen sijaan, että tarvitsisi ostaa erillinen gps-palikka.
 
Miten te muut palkitsette itseänne laihtumisesta? Vai palkitsetteko? Itse olen pohtinut, että jonkin tavoitteen täyttyessä voisin palkita itseni tilaamalla jonkin kiinnostavan lehden (Juoksija tai Fit tms.), käymällä kauneushoidossa tms. 

lauantai 3. syyskuuta 2011

Kuvia ja uusia juttuja

No niin, nyt olisi sitten kuvamateriaalia. Älkää säikähtäkö, olkaa niin ystävällisiä. :) Hieman kyllä harmittaa, kun en tullut ottaneeksi kuvia alkutilanteesta, kai 6kg painavammasta olisi jotain muutoksia tapahtunut?

Teen tänne blogiin myös muutaman uuden välilehden. Kuvat-välilehdelle tulevat nämä kuvat, ja sitten uusia edistyskuvia sitä mukaa kun otan niitä. Mitä sanotte, olisiko parempi ottaa kuvia tietyin pudotusvälein (esim. -5kg) vai kerran kuukaudessa. Mitat-välilehdelle lisään sitten mittanauhailun tuloksia, niitäkään ei ikävä kyllä ole alkutilanteesta lähtien, mutta tästä lähtien otan mitat kerran kuussa aina kuun 1. päivänä. Kolmas välilehti tulee olemaan syksyn liikuntahaaste-välilehti. Aika monessa blogissa on seikkaillut kiloklubin foorumilta lähtenyt haaste, jossa tavoitteena on 1.9-31.12 välisenä aikana saada 60 liikuntapäivää (30min liikuntaa/päivä) täyteen. Koska harvemmin kk-foorumilla pyörin, laittelen noita liikuntoja joko ajantasaisesti tai heiaheiasta kopioimalla tänne. :)

torstai 1. syyskuuta 2011

Syyskuu

Syyskuun ensimmäisen päivän kunniaksi poseerasin aamulla kameralle. Kylläpä ne omat läskit näyttävätkin kamalilta, vielä kamalammilta kamerasta katsottuna kuin peilistä katsottuna!  Jo oikein innostun, niin voisin mittailla mittanauhan kanssa lukemia. Harmi sinäänsä kun ei alussa tullut niitä mitattua, mutta se taisi jäädä kun ajattelin etten kuitenkaan osaa mitata aina samasta kohtaa.

Kuvamateriaalia saatte nähtäväksi heti kun olemattomilla kuvankäsittelytaidoillani keksin kuinka saan nuo kolme kuvaa yhdeksi kuvaksi (vinkkejä otetaan vastaan ;))

Huomenna jää virallinen punnitus väliin, en ole aamulla kotona oman vaa'an luona. Tämän aamun lukema oli 100,1kg, eli aika lähellä on nyt tuo rajan ylitys! Uskon, että painonpudotukseen tulee heti lisää tsemppiä kun vaakalukemassa on yksi numero vähemmän. ;)