Uusi reipas alku

Ja kissanviikset. Aamulla heräsin hillittömään kurkkukipuun, nenäkin on alkanut vuotaa päivän mittaan. Taisipa siis syysflunssa iskeä nyt vuorostaan tänne. Tiedossa siis... lepoa ja ärsyyntymistä? Hiphei.

Örkh

Otsikko kuvaa tämän hetkistä fiilistä aika lailla mainiosti. Risteily oli L O I S T A V A. Hyvää seuraa, ihania ihmisiä, hauskoja juttuja, herkullista ruokaa jne. Kotiuduin joskus kolmen jälkeen aamuyöllä, ja jostain kumman syystä tämänaamuinen uimakoulu jäikin sitten väliin (omatunto kolkuttaa nyt aika lujaa).

Kävin äsken vaa'alla, lukemat olivat melko karua katseltavaa. Ylläri, sen siitä saa kun napostelee, napostelee, juo ja napostelee vielä vähäsen.  Tästä se sitten lähtee taas.

Synkkä marraskuu

Johtuuko se pimeydestä, harmaudesta ja ankeudesta, että minua laiskottaa? Lenkille lähteminen tai kotona kuulaileminen ovat olleet vähän plääh. Uimaan ja kahvakuulailemaan olen lähtenyt iloisesti, mutta jotenkin tällä viikolla ja viikonloppuna ja vähän viime viikollakin kaikki muu oli plääh. Myös laihduttaminen on ollut välillä plääh ja tunnustan leiponeeni sokerilla ja voilla kuorrutettuja herrrrkullisia keksejä ja syöneeni niitä - paljon. Seuraksena sokeriähky ja väsymys.

Uskoisin lenkkeilyn plääh-ominaisuuteen vaikuttavan suuresti sen, että päivällä lenkille ei ehdi ja illalla on pimeää, enkä ole saanut ostettua otsalamppua. Nyt oikeasti T Ä Y T Y Y ryhdistäytyä ja hankkia se lamppu, niin paljon pidän juoksemisesta kuitenkin! Muuten pääsen lenkille seuraavan kerran keväällä.

Tänäänkään en saanut itseäni lenkille, joten kokeilin äsken KG-lehdessä ollutta 300 toiston jumppaa: punnerruksia, x-hyppyjä, kyykkyhyppyjä, saksihyppyjä, vatsarutistuksia ja vuorikiipeilijä-liikettä niin, että yhteensä tulee tehdyksi 300 toistoa. Kyllähän se tuntui, reisissä ainakin. Ja tuli hyvä fiilis, kun sai vähän hikoiltua.

Nyt tulee kuitenkin ihan pikkuinen tauko laihduttamiseen ja liikkumiseen. Opiskelijaelämä kutsuu, ja torstai-perjantain vietän bussissa-risteilyllä-bussissa, enkä aio rouskuttaa porkkanoita ja kivennäisvettä reissun ajan. Buffet on ohjelmassa, samoin jotain muutakin kivaa. Katsellaan sitten taas lauantaina uudella innolla.

Ruoasta

Uimahallissa sanoin kaverilleni, että olen kohta laihtunut 10kg. Eräs vieras nainen tarttui asiaan ja kysyi, että miten olet laihduttanut? Millä keinolla? Vastasin, että ei minulla sinäänsä ole mitään tiettyä keinoa käytössä. "Ahaa, oot vain syönyt vähemmän" oli vastaus.

Ei, en ole syönyt vähemmän. Ei, en noudata minkäänlaista dieettiä tai kuuria. Olen vain katsonut mitä suuhuni laitan ja liikkunut enemmän kuin ennen. Terveellinen ruokavalio, kuinka tylsältä laihdutuskeinolta se kuulostaakaan?

Kun tämän projektin aloitin, niin tiedostin heti alusta alkaen, että jos haluan onnistua, niin tämä projekti jatkuu koko loppuelämän. Ensin on saatava paino alas, ja sitten painoa on hallittava. Siispä laihdutukseen tarvitsisin keinon, jota pystyn noudattamaan loppuelämäni ajan. Pussikeitot eivät olisi vaihtoehto, eivätkä nuo mystiset rasvoja itseensä imevät kapselit, mistään lentoemäntä- tai kaalikeittodieeteistä puhumattakaan. Karppaamaan en myöskään alkanut, sillä tällä hetkellä en aina tee itse ruokiani, joten koin sen liian "vaikeaksi".

Pyrin syömään terveellisesti. Kasviksien ja hedelmien määrä on noussut reilusti. Hiilareiden määrä on ehkä hieman laskenut, niitäkin pyrin syömään terveellisesti, syön siis vain vähän riisiä ja pastaa, enkä oikeastaan ollenkaan vaaleaa leipää, pullaa tms. Syön myöskin rasvaa. Välttelen kaikenmaailman kevyt-juttuja, esimerkiksi rasvaton jugu ei mielestäni maistu millekään! Välttelen myös sokeroimattomia juttuja (jos ne siis sisältävät aspartaamia), mutta myöskään normijugut eivät enää maistu, ovat ihan liian sokeroituja.

Ehkä voidaan siis sanoa, että yritän syödä terveellisesti ja luonnollisesti? Ilman hillitöntä määrää lisäaineita, suurimmaksi osaksi suomalaista ja itsetehtyä ruokaa. Onko siis ihme, että edistystä tapahtuu verrattuna aiempaan, kun söin karkkia ja sipsiä, einespitsoja ja vaaleaa leipää?

Plussapalkintoja

Nyt vuorossa oli plussatulos. 97,2kg, eli +400g. Ei mikään ihme, sillä menkat alkoivat ja toivat mukanaan tutun turvotuksen. Onneksi koko viikonlopun ja alkuviikon lukemat olivat alempana, joten ei mitään syytä huolestua. Eiköhän paino lähde taas laskuun. Ja jos ei lähde, niin sitten tehdään jotain, että lähtee.

Olen jo hetken miettinyt miten palkitsisin itseni ensimmäisestä pudotetusta kympistä. Keskiviikkona asia selvisi. Illan ohjelmassa oli kahvakuula ja uiminen. Pakkasin siis kaksi jumppakassia, ja kahvakuulan jälkeen huomasin unohtaneeni uimatavarat kotiin. Tein siis ylimääräisen 20 kilometrin lenkin hakemaan niitä. Siinä ajellessa totesin, että seuraava palkintoni tulee olemaan urheilukassi. Joku sellainen, johon mahtuu paritkin sporttikamppeet ja joku, joka on kivan värinen. Ruutuja, raitoja, raikkaita värejä. Täytyypä katsella valikoimia ja valita joku kiva, mutta ei mitään ylihintaista. Miten te kuljetatte urheiluvaatteita ja varusteita?

Urheiluhullu

Tiedän innostuneeni liikkumisesta viime aikoina. Liikkumisesta saa energiaa, se rauhoittaa, se tuo hyvän fiiliksen. Ja lisäksi auttaa laihduttamaan. Vaan liika on aina liikaa. Vilkaisin tarkemmin tuota syksyn liikuntahaaste-listaani ja huomasin, että taidan pitää aivan liian vähän vapaapäiviä. Nyt takana on kahdeksan päivän liikuntaputki, sitä ennen yksi vapaapäivä ja 6 liikuntapäivää. Tänään olisi ollut vuorossa kuntonyrkkeily, mutta päätin jättää väliin. Oli muutenkin pitkä päivä ja aikainen herätys, joten väsymys oli hyvä "tekosyy". Pää nimittäin sanoi, että sinnehän mennään. Katsotaan nyt teenkö huomennakaan mitään. Jos opettelisin liikkumaan 3-4 päivää peräkkäin ja sitten aina vapaapäivä. Vähenisivät nämä hullut putket edes vähän. Lepo nimittäin on tärkeää.

Eilen torin laitaan kasvoi mandoliinipuu

Eilinen uimakoulukerta oli upea. Nyt kun hoksasin vetää henkeä suun kautta, edistys oli huimaa! Rintauinti sujuu jo hyvin, sain opettajalta kehujakin. :) Opettaja myös kuvasi uintia videolle, oli kiva nähdä miltä oma meno näyttää. Sen perusteella virheitäkin on helpompi korjata. Vapari on sitten hieman heikompi, jalat painuvat pohjaa kohti ja siinä hengittäminen on jotenkin haastavaa. Sain myös opettajalta kehuja, kun itse kerroin mitä teen väärin. :D Kyllä tästä kurssista on paljon hyötyä, taas tietää miten pitäisi tehdä ja huomaa itsekin omat virheensä, eikä vain uiskentele eteenpäin onnellisen tietämättömänä.

Lopuksi vielä sukellettiin. Ensimmäisellä yrityksellä pääsin n. 18 metriä, mutta koska fiilis oli, että luovutin kesken, niin päätin yrittää vielä uudestaan. Ja pääsin altaan päästä päähän, eli 25 metriä! En muista, että ikinä olisin noin pitkälle päässyt. :) Fiilis oli aika huikea, kun sai tuollaiseen onnistumiseen lopettaa muutenkin hyvin menneen kerran.

Tänään, marraskuun ensimmäisen päivän kunniaksi mittailin taas vähän mittanauhan kanssa. Ensin siis tämänpäiväiset lukemat ja suluissa muutos viime kuukauden lukemaan).

Vyötärö: 102cm (-2cm)
Lantio: 112cm (ei muutosta)
Reisi: 66cm/66cm (ei muutosta)
Pohje: 40/39 (ei muutosta)
Käsivarsi 34/33,5 (-1cm/-1,5cm)
Rintojen päältä: 110cm (-2cm)
Rintojen alta: 89cm (-1cm)

Osassa siis muutosta on tapahtunut ja osassa ei :)