Tänään otsikossa ei ole ironiaa. Se tarkoittaa juuri sitä mitä siinä lukeekin.
Vietin koko päivän (hieman) puuduttavassa koulutuksessa, istuen ja kuunnellen. Kotiin lähtiessä murehdin, että menee kaunis aurinkoinen päivä hukkaan, kun illallekin oli tiedossa noin 100 ja yksi velvollisuutta. Mitä lyhyemmäksi kotimatka kävi, sitä vakuuttuneempi olin siitä, että olen samaa mieltä Muumipapan kanssa. Hiiteen velvollisuudet, evästä naamaan, sukset autoon ja baanalle.
Valitsin mukaani varmuuden varalta luistelusukset (eiliset epäonnistuneet liisterivoitelut revin perinteisen suksista irti hyvin äkkiä, ja nyt raukat odottavat uutta pitovoitelua) ja kyllähän sen taas ensimmäisistä potkuista lähtien tiesi, että tänään kulkee. Koska kiireitä kuitenkin oli tiedossa, lykin vain sen tavallisen 10 kilometriä täyteen ja lähdin kotiin. Aikaa kului vajaat 45 minuuttia. Suksi luisti, ja aina välillä hiihtäjäkin osasi jotain. Loppuajan hiihtäjä yritti unohtaa virheisiin keskittymisen, ja nautti viimeisistä auringonsäteistä. :) Ja hei, tänään sujui kuokka myös oikealle kädelle! Vasen on ollut se parempi, ja oikeaa en muka ole edes osannut.
Oikeasti minun pitäisi hiihtää perinteistä. Päätin nimittäin osallistua Vuokattihiihtoon, 30km perinteisellä. Saa nähdä mitä siitä tulee. :D Pisimmät pertsan lenkkini ovat olleet vajaan 15 kilometriä kovin rauhallista tahtia. Eilisen jälkeen tein päätöksen, että joku ammattilainen saa voidella sukseni ennen Vuokattihiihtoa. Ja hei, te hiihtotapahtumiin osallistuneet (Aku?), Vuokattihiihtoon ilmoittautumisen yhteydessä tarjotaan jotain huippufluorivoiteilla kilpavoitelua hintaan 60e/pari. Mikä siitä tekee niin arvokkaan, ja onko se tälläiselle tavalliselle tallaajalle liian arvokas? (tavallisilla voiteilla taisi pito- ja luistovoitelu olla parinkympin luokkaa).
Ihan oikeasti minun hiihtoharjoitteluni on aika surkeaa räpellystä, tajusin sen tänään. 99% hiihtolenkeistäni on tuollaisia turhankin reippaita lenkkejä, ja sellaiset oikein rauhalliset puuttuvat. Mutta en minä osaa hiihtää hitaasti, tai siltä ainakin tuntuu. Ei sillä, että vauhtini mitenkään lujaa olisi muutenkaan. Yritin sitten lohduttaa itseäni sillä, että teen pk-lenkit juosten/kävellen, hiihtolenkit ovat sitten niitä vk-harjoituksia. No, parin viikon päästä nähdään olenko Vuokattihiihdon jäljiltä aivan raato ja haluanko suksiani nähdä enää ikinä.
Hyvä päätös! :)
VastaaPoistaHintaero kai selitty ihan sillä, että korkeafluoriset voiteet on sikakalliita. Kyllähän ne luistavat jonkun verran paremmin erityisesti kostealla tai uudella lumella, jolloin luisto on huono. En usko, että minun tasollani korkeafluorisilla voiteilla saavutettava luistohyöty olisi kovinkaan merkittävä. MM-tasolla on vähän eri asia. ;) Itse ottaisin normaalivoitelun ja käyttäisin säästyneen rahan suksien hiontaan. Hionnasta on pitempiaikainen hyöty. Jos olen ammattilaisella käyttänyt sukset huollossa, niin aina olen saanut hyvän ja kelille sopivan voitelun.
No joo, eipä taida olla siitä sitten minulle iloa. :) Olen vain kuullut noita fluorivoiteita hehkutettavan, mutta en ole ehtinyt perehtymään niiden paremmuuteen.
PoistaHuh, vihdoin ja viimein sain luettua kaikki blogikirjoituksesi alusta tähän asti. Parisen vikkoa siihen meni kun olen lueskellut niitä aina iltaisin ja vapaa päivinä. Pakko tunnustaa että blogisi on motivoivin elämänhallinta blogi jota olen koskaan lukenut. Jäin koukkuun ja seuraan blogiasi silmäkovana jatkossakin. Jatka samaan malliin, mie tulen perässä ja otan mallia.
VastaaPoistaVoi kiitos, ihana kuulla, että olet tykännyt blogistani. <3 Tsemppiä sinulle! :)
Poista