Tervetuloa uusille lukijoilleni! :) Ihana huomata, että minun bloggaamiseni jopa kiinnostaa. Toivottavasti viihdytte!
102,8kg. +300g viime viikosta. Heittelenkö tuhkaa päälleni ja totean, kuinka olen tuomittu läskiksi loppuiäkseni, kuinka minun on elinympäristössäni mahdotonta laihduttaa ja kuinka väärin on, että tekemäni suuri työ palkitaan näin huonosti?
Vai katsoisinko sittenkin peiliin ja miettisin sitä, kuinka viikonloppuna söin vähintään puolet maailman epäterveellisimmästä suklaamansikkajuustokakusta? Kuinka silloin välttelin lenkille lähtöä erinäisillä tekosyillä? Kuinka söin kaverin kanssa lounastreffeillä hampurilaisaterian?
Totta, maanantaista eteenpäin on mennyt hyvin. Olen käynyt lenkillä, syönyt salaattia ja vältellyt epäterveellisiä juttuja. Mutta lopettaisinko tämän marttyyriyden tähän, lopettaisinko tekosyiden keksimisen ja olisin rehellinen itselleni? Ei minusta muuten tule hoikempaa ja terveempää kuin kovalla työllä ja rehellisyydellä.
perjantai 22. heinäkuuta 2011
keskiviikko 20. heinäkuuta 2011
Älä pysäytä musiikkii!
Hiki valui, reidet ja perse huutavat hallelujaa, mutta mieli lensi ja hymyilin kilpaa auringon kanssa.
Luin lehdestä, että urheilukentällä järjestetään kesäjumppia, tänään oli vuorossa kahvakuula ja zumba. Kahvakuulailusta olen ollut kiinnostunut jo kauan, en vain ole löytänyt läheltä ryhmää, jossa lajiin tutustua. Nyt totesin tilaisuuteni tulleen ja ilmoittauduin mukaan. Ei kyllä varmasti parempaa tilaisuutta uuden lajin kokeilemiseen ole - +22 astetta lämmintä, aurinko paistaa ja tuulenvire viilentää mukavasti. :) Ja eihän kahvakuulailusta voinut kuin tykätä! Tosi mukavaa, aivan huomaamatta meni tunti. Koska ryhmästä vain 1 oli aiemmin kokeillut lajia, niin käytiin tosi yksityiskohtaiseksi eri liikkeitä läpi. Tein suurimman osan sarjoista 4kg kuulalla, lopuksi kokeilin myös 6kg kuulaa. Ensi viikolla olisi vielä uudestaan kahvakuulaa, ajattelin, jos silloin koittaisi 6kg kuulaa enimmäkseen, miltä tuntuu.
Muutaman kerran olin ajatellut, että voisin jäädä kahvakuulan jälkeen zumbaan. Tänään kuitenkin epäröin, eihän zumba ole yhtään mun juttu - kaksi vasenta jalkaa eikä yhtään rytmitajua. Päätin kuitenkin kokeilla ja - tykkäsin! Monta kertaa oli sellainen "norsu posliinikaupassa"-olo, menin vasemmalle muiden mennessä oikealle, en ollut notkea enkä siro, en hoksannut nopeasti tehtäviä liikesarjoja. Mutta, se oli kivaa fiilistelyä, rentoa ja mukavaa. Osasin antaa rytmin viedä ja tehdä edes vähän sinne päin. Biisit olivat kivoja, aurinko paistoi, ohjaaja tartutti iloisen fiiliksen. Tajusin myös, että kukaan ei oikeasti vahdi teenkö minä oikein. Ei tarvinnut hävetä, jos kääntyi väärään suuntaan tai jäi jälkeen. Sen fiiliksen kun muistaisi useamminkin!
Olen myös huomannut, että musiikilla on iso osa liikunnassa. Hyvien biisien tahdissa jaksaa ja jaksaa jaksaa, mutta mukavakin laji tuntuu tappavan tylsältä huonoa musiikkia kuunnellessa.
Luin lehdestä, että urheilukentällä järjestetään kesäjumppia, tänään oli vuorossa kahvakuula ja zumba. Kahvakuulailusta olen ollut kiinnostunut jo kauan, en vain ole löytänyt läheltä ryhmää, jossa lajiin tutustua. Nyt totesin tilaisuuteni tulleen ja ilmoittauduin mukaan. Ei kyllä varmasti parempaa tilaisuutta uuden lajin kokeilemiseen ole - +22 astetta lämmintä, aurinko paistaa ja tuulenvire viilentää mukavasti. :) Ja eihän kahvakuulailusta voinut kuin tykätä! Tosi mukavaa, aivan huomaamatta meni tunti. Koska ryhmästä vain 1 oli aiemmin kokeillut lajia, niin käytiin tosi yksityiskohtaiseksi eri liikkeitä läpi. Tein suurimman osan sarjoista 4kg kuulalla, lopuksi kokeilin myös 6kg kuulaa. Ensi viikolla olisi vielä uudestaan kahvakuulaa, ajattelin, jos silloin koittaisi 6kg kuulaa enimmäkseen, miltä tuntuu.
Muutaman kerran olin ajatellut, että voisin jäädä kahvakuulan jälkeen zumbaan. Tänään kuitenkin epäröin, eihän zumba ole yhtään mun juttu - kaksi vasenta jalkaa eikä yhtään rytmitajua. Päätin kuitenkin kokeilla ja - tykkäsin! Monta kertaa oli sellainen "norsu posliinikaupassa"-olo, menin vasemmalle muiden mennessä oikealle, en ollut notkea enkä siro, en hoksannut nopeasti tehtäviä liikesarjoja. Mutta, se oli kivaa fiilistelyä, rentoa ja mukavaa. Osasin antaa rytmin viedä ja tehdä edes vähän sinne päin. Biisit olivat kivoja, aurinko paistoi, ohjaaja tartutti iloisen fiiliksen. Tajusin myös, että kukaan ei oikeasti vahdi teenkö minä oikein. Ei tarvinnut hävetä, jos kääntyi väärään suuntaan tai jäi jälkeen. Sen fiiliksen kun muistaisi useamminkin!
Olen myös huomannut, että musiikilla on iso osa liikunnassa. Hyvien biisien tahdissa jaksaa ja jaksaa jaksaa, mutta mukavakin laji tuntuu tappavan tylsältä huonoa musiikkia kuunnellessa.
maanantai 18. heinäkuuta 2011
Jaksaa, jaksaa ja jaksaaaaa!
Hohhoh, olipas jotenkin paljon jännittävämpää juosta 15 minuuttia kuin 2 x 7. Hetken lähtiessä mietin jaksanko. Tanner tömisten ja puuskuttaen kuin sarvikuono hölkkäsin menemään. Ja jaksoin! Viimeiset puoli minuuttia oli aika tuskaa. Ja kaikenlisäksi havaitsin juosseeni aika lujaa. Rauhallisemmalla tahdilla olisi varmaan tuntunut helpommalta?
Juoksuohjelmassa lukee huomisen kohdalla "vapaa, jaksat juosta jo 2,5km" googlemapsin avulla katsoin, että oma juoksupätkäni oli "vain" 2 kilometriä (mä juoksin 2 kilometriä, jes!), ilmeisesti juoksukoulussa oletetaan, että juostaisiin pikkuisen lujempaa? No, minä etenen ihan omalla tahdillani. Jos sitten kun jaksan juosta sen 5 kilometriä, niin voisin alkaa leikitellä vauhdinjaon kanssa, intervalleja tms. Missä vaiheessa te muut olette alkaneet "harjoitella" juoksunopeutta, ja millä tyylillä?
Löysin tänään uudestaan myös vanhan ystäväni Heiaheian, osa teistä onkin jo siellä entuudestaan kavereitani, mutta jos haluaa lisätä, niin löydyn nimellä Rannae. :)
p.s. Lauantain tarkistuspunnituksen tulos oli 102,5kg, eli plussaa 1,0kg. Jospa tänä perjantaina mentäisiin taas alaspäin?
Lisään tänne myös nuo kiinnostus-napit, saa painella luettuaan. :)
Juoksuohjelmassa lukee huomisen kohdalla "vapaa, jaksat juosta jo 2,5km" googlemapsin avulla katsoin, että oma juoksupätkäni oli "vain" 2 kilometriä (mä juoksin 2 kilometriä, jes!), ilmeisesti juoksukoulussa oletetaan, että juostaisiin pikkuisen lujempaa? No, minä etenen ihan omalla tahdillani. Jos sitten kun jaksan juosta sen 5 kilometriä, niin voisin alkaa leikitellä vauhdinjaon kanssa, intervalleja tms. Missä vaiheessa te muut olette alkaneet "harjoitella" juoksunopeutta, ja millä tyylillä?
Löysin tänään uudestaan myös vanhan ystäväni Heiaheian, osa teistä onkin jo siellä entuudestaan kavereitani, mutta jos haluaa lisätä, niin löydyn nimellä Rannae. :)
p.s. Lauantain tarkistuspunnituksen tulos oli 102,5kg, eli plussaa 1,0kg. Jospa tänä perjantaina mentäisiin taas alaspäin?
Lisään tänne myös nuo kiinnostus-napit, saa painella luettuaan. :)
Oppia ikä kaikki.
Koskahan oppisin, ettei liikunta ole tekosyy syömiselle? Ettei se, että jaksaa juosta 14 minuuttia korvaa syötyjä hampurilaisia ja kakunpaloja? Että tekosyitä ei ole?
Viikonloppu meni harakoille. Kiirettä, shoppailua ja reissuja. Lounaaksi hampurilaisateria, iltapalaksi juustokakkua. Lenkkeilyä hevosen kärryillä istuen. Vaatekauppojen sovituskopeissa pahaa mieltä mahan takia. Kuinka se voikaan olla niin iso, niin ruma ja niin tiellä? Vaatteet eivät sovi. Maha on tiellä, rinnat ovat tiellä. Ja miksi isojen ihmisten vaatteiden täytyy olla telttoja? Ne saavat ihmisen näyttämään vielä isommalta. Minä haluan näyttää naiselta, en puolijoukkueteltalta. Onneksi löysin isojen ihmisten kaupan, Zizzin. Pientä kritiikkiä antaisin siitä, että vaatekoot ovat S-XL. En ymmärrä miksi ne eivät voi olla numeroina, 42-56. Helpottaisi ymmärrystä. Toki oli kovin imartelevaa huomata, että M-kokoinen mekko sopii. ;) Ihanan mekon löysinkin. Kuvaa ei tähän hätään ole, mutta yksinkertainen sininen polvipituinen hihaton mekko, rypytys rintojen alla. Tunsin itseni naiseksi.
Viikonloppu meni harakoille. Kiirettä, shoppailua ja reissuja. Lounaaksi hampurilaisateria, iltapalaksi juustokakkua. Lenkkeilyä hevosen kärryillä istuen. Vaatekauppojen sovituskopeissa pahaa mieltä mahan takia. Kuinka se voikaan olla niin iso, niin ruma ja niin tiellä? Vaatteet eivät sovi. Maha on tiellä, rinnat ovat tiellä. Ja miksi isojen ihmisten vaatteiden täytyy olla telttoja? Ne saavat ihmisen näyttämään vielä isommalta. Minä haluan näyttää naiselta, en puolijoukkueteltalta. Onneksi löysin isojen ihmisten kaupan, Zizzin. Pientä kritiikkiä antaisin siitä, että vaatekoot ovat S-XL. En ymmärrä miksi ne eivät voi olla numeroina, 42-56. Helpottaisi ymmärrystä. Toki oli kovin imartelevaa huomata, että M-kokoinen mekko sopii. ;) Ihanan mekon löysinkin. Kuvaa ei tähän hätään ole, mutta yksinkertainen sininen polvipituinen hihaton mekko, rypytys rintojen alla. Tunsin itseni naiseksi.
perjantai 15. heinäkuuta 2011
Lentävät jalat ja plussaa.
Aamu alkoi pään seinään hakkaamisella. Vaakani mielestä olen lihonut viikossa 1,4kg. 101,5kg oli vaihtunut lukemaan 102.9kg. En ymmärrä. Ajattelin ottaa tarkistuspunnituksen huomenna. Jos tarkistuspunnitus on saman suuntainen, niin pakko se on uskoa ja yrittää lujempaa. Kyllä se tästä! Ensi perjantaina toivottavasti luvassa miinustulos. Tälläistä sotanorsua ei niin vain nujerreta! ;)
Tänään vasta olikin juoksuohjelmassa "juokse 7 minuuttia, kävele 2 minuuttia ja juokse 7 minuuttia, kävele kotiin". Alkuun pelkäsin, että onnistunko, mutta meni yllättävän helposti. Toki olin hengästynyt ja hikinen, mutta voimia jäi, pari minuuttia olisi mennyt vielä toisen seiskan jälkeen. Olin tyytyväinen! Kotiin kävellessä jalat olisivat vielä halunnut hölkätä hetken, mutta päätin kävellä kiltisti. Tälläisestä lenkistä jää hyvä mieli, kun tietää, että vielä pystyisi pikkuisen tekemään, eikä tarvitse viimeisiä metrejä raahautua pelkällä tahdonvoimalla. Niistäkin jää kyllä hyvä mieli, kun tietää ylittäneensä itsensä! Saa nähdä mihin kategoriaan seuraava "juokse 15 minuuttia"-lenkki sijoittuu!
Tänään vasta olikin juoksuohjelmassa "juokse 7 minuuttia, kävele 2 minuuttia ja juokse 7 minuuttia, kävele kotiin". Alkuun pelkäsin, että onnistunko, mutta meni yllättävän helposti. Toki olin hengästynyt ja hikinen, mutta voimia jäi, pari minuuttia olisi mennyt vielä toisen seiskan jälkeen. Olin tyytyväinen! Kotiin kävellessä jalat olisivat vielä halunnut hölkätä hetken, mutta päätin kävellä kiltisti. Tälläisestä lenkistä jää hyvä mieli, kun tietää, että vielä pystyisi pikkuisen tekemään, eikä tarvitse viimeisiä metrejä raahautua pelkällä tahdonvoimalla. Niistäkin jää kyllä hyvä mieli, kun tietää ylittäneensä itsensä! Saa nähdä mihin kategoriaan seuraava "juokse 15 minuuttia"-lenkki sijoittuu!
tiistai 12. heinäkuuta 2011
Erilaista liikuntaa
Juoksuohjelmassa luki tämän päivän kohdalla "juokse 2 x 7 minuuttia". Punnerruksiakin olisi pitänyt tehdä. En tehnyt kumpiakaan. Tänään oli heinäntekopäivä. Yhteispelillä miehen kanssa kärrättiin latoon hevosen ensi talven eväät - reilut 200 heinäpaalia. Mies ajoi niitä pellolta latoon ja minä asettelin ne. Voitte uskoa, että siinä on jalka- ja käsilihakset kovilla kun kiipeää heinäkasan päälle raahaten samalla n. 10kg:n painoista heinäpaalia. Eiväthän ne aluksi raskaita olleet, mutta lopussa ei meinanneet edes käsissä pysyä. Sinä on heinälatoromantiikka kaukana! :D
En tiedä kuinka tämä viikko oikein on mennyt.. Viikonloppuna oli grillijuhlia ja valmistujaispippaloita, tuli herkuteltua. Lenkillä olen kuitenkin käynyt ahkerasti. :) Perjantaina sen sitten näkee kuinka on käynyt, yritän pitää itseni poissa vaa'alta muina aikoina, tiedän ettei liian tarkka painon vahtiminen sovi minulle.
En tiedä kuinka tämä viikko oikein on mennyt.. Viikonloppuna oli grillijuhlia ja valmistujaispippaloita, tuli herkuteltua. Lenkillä olen kuitenkin käynyt ahkerasti. :) Perjantaina sen sitten näkee kuinka on käynyt, yritän pitää itseni poissa vaa'alta muina aikoina, tiedän ettei liian tarkka painon vahtiminen sovi minulle.
perjantai 8. heinäkuuta 2011
Perjantaipunnitus
Olisittepa olleet näkemässä mun punnitustani! Olin aivan varma, ettei paino ole pudonnut yhtään, käytännössä yritin sivusilmällä kurkkia montako kiloa turvotusta on tullut lisää (kuukautiset alkamassa). Yllätys olikin sitten suuren suuri, kun vaa'an lukemat olivat 101,5kg, eli olen viikossa tiputtanut -2,3kg!!! Aivan huikeaa! Tiedän, suurin osa tuosta lukemasta on nesteitä, mutta silti! Paino on menossa alaspäin! Ei sitä vielä kyllä huomaa, peilistä näkyy samat vanhat läskit. Mutta ehkäpä se tästä, kun paino tippuu lisää. Pitäisi varmaan ottaa mittanauhailut myös ohjelmaan, niistähän näkisi myös muutoksen mukavasti. :) Mitä paikkoja te mittanauhaa käyttävät mittaatte? Vyötärö, lantio, reisi, käsivarsi, rinnanympärys (tissien päältä vai alta?)? Jäikö joku olennainen puuttumaan?
Eilen tein punnerruksissa kolmannen viikon toisen treenin, juuri ja juuri sain 25 punnerrusta tehtyä, huomenna teen vielä viimeisen treenin - jos pystyn. Taidan uusia tämän viikon. Ei muuten tule neljännestä viikosta yhtään mitään.
Eilen tein punnerruksissa kolmannen viikon toisen treenin, juuri ja juuri sain 25 punnerrusta tehtyä, huomenna teen vielä viimeisen treenin - jos pystyn. Taidan uusia tämän viikon. Ei muuten tule neljännestä viikosta yhtään mitään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)