Ajatus kuntonyrkkeilyn vaihtamisesta Johonkin Muuhun kasvaa. Kahvakuulapäivät ovat sellaisia, että jo aamulla miettii, kuinka kivaa on päästä kuulailemaan. Tänä aamuna oli vain sellainen hnnngh, kuntonyrkkeilyä......-ajatus, eikä se muuttunut miksikään koko päivänä. Hyvä että sain vaihdettua vaatteet ja lähdettyä (kahvakuulaan lähden vaikka puoli tuntia liian aikaisin), eikä tunnin alkua odotellessakaan ollut mitään jeejee säkkiä hakkamaan-oloa. Ja täytyy myös sanoa, että en tarkoituksella ajattele kuinka en touhusta tykkää, vaan yritän olla positiivinen. Se ei vain oikein onnistu. Tunnilla oli ihan kivaa, mutta ei sieltä oikein lähde väsyneenä, mutta silti energiaa puhkuen ja seuraavaa viikkoa odottaen. Matkalla itseasiassa mietin, että olo on samanlainen kuin viime vuonna perusjumpassa käydessä: mennään nyt kun on kerran maksettu. (enkä muuten sitten edes yleensä mennyt) Ja se ei ole oikein. Liikunnan pitäisi tuottaa iloa, hyvää mieltä ja energistä oloa. Ei ehkä ihan joka kerta, mutta edes suurimmaksi osaksi niin.
Lainasinkin kirjastosta erään kuntonyrkkeilykirjan, siinä oli ohjeita kotitreeniin. Jos joskus sitten kotona hakkaisi ilmaa (säkkiä kun ei ole) ja kokeilisi vaihtaa kuntonyrkkeilyn johonkin mikä ehkä innostaisi enemmän.
Kuten peruutusharjoituksiin. Pimeässä. Mutkaisella tiellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti