torstai 24. tammikuuta 2013

Superdieettiajatuksia

Olen aika tiiviisti katsonut jokaisen Jutta ja puolen vuoden superdieetit-jakson. Se on herättänyt minussa paljon ajatuksia. Katsoessani onnistuvia ihmisiä mietin, että jos tuokin, niin miksi en minäkin? Minun täytyy tehdä jotain väärin, kun paino ei putoa samalla tavalla kuin ohjelman osallistujilla. Jos ohjelman osallistujat jaksavat ajaa 1,5h matkoja kuntosalilla käydäkseen, niin miksi minä selitän kuntosalilla käymättömyyttäni sillä, että sinne on pitkä matka (15km)? Onko se syy epäonnistumiseeni, olenko vain laiska paska, joka ei viitsi nähdä vaivaa?

Eilisen jakson loppusanat, joissa Jutta sanoi ettei kaikkien tarvitse olla laihoja, että voisi opetella olemaan tyytyväinen itseensä kiloineen päivineen. Olla onnellisempi niin, kuin että jos yrittäisi jatkuvasti epäonnistuen laihduttaa. Nämä sanat herättivät lisää ajatuksia. Pitäisikö minunkin luovuttaa, ja antaa olla? Rakastaa itseäni tälläisenä kuin olen, ja luovuttaa yrityksistä päästä normaalipainoon?

Hassua, kuinka tälläisiä ajatuksia tulee. Koska jos järjellä ajattelee, niin onko ihminen, joka aloittaa juoksuharjoittelun nollasta ja tähtää tällä hetkellä maratonille, laiska paska, joka ei viitsi nähdä vaivaa? Ei todellakaan ole. Minä olen oman elämäni supersankari. Eikä kaikkien edes tarvitse laihduttaa samalla tavalla. Ja luovuttaminen? Minä oikeastaan jo pidän itsestäni tälläisenä. En joka hetki, mutta aika usein. Ja siltikin odotan pääseväni aina vain pienempiin mittoihin.

Ehkäpä muistan jatkossa, että jokainen ihminen on erilainen, ja jokaisen ihmisen tarina ei ole samanlainen. Joku onnistuu toisella tavalla ja joku toinen toisella tavalla. Kyllä minäkin onnistun. Olen jo onnistunut, ja tulen jatkossa onnistumaan.

5 kommenttia:

  1. Tuo sama jäi mieleen, mitä Jutta sanoi. Ja nurinkurisesti "Ethän sä halua lopun elämääsi olla tuollainen..." Mutta on hyvä, että Jutta toi tuonkin puolen esiin, että on hyvä hyväksyä itsensä niinkuin on.

    Ihania onnistumisen hetkiä! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No et varmasti ole laiska paska!!! Kuten sanoit, olet oman elämäsi sankari ja tehnyt isoja onnistumisia jne.

      Itse olen kyseistä ohjelmaa seurannut aika vähän, mutta olen jäänyt pohtimaan. Tuo dieetti kestää puoli vuotta ja ihminen laihtuu melkoisella rääkillä huimasti, mutta mitä tuon puolen vuoden jälkeen? Varmasti on siinä hetkessä onnistunut, kun kilot on karisseet kovalla tahdilla ja treenaus tapahtunut ohjatusti. Mutta, mitä tapahtuu kun onnistuja siinä hetkessä jää omilleen? Onko hän vielä vuoden kuluttuja onnistunut pitämään uuden elämäntyylin muassaan?
      Itse ehkä kuitenkin arvostan enemmän sitä elämäntapamuutosta ja siihen kasvamista ja oppimista. Toki joillekin toimii tuollaiset dieetit, mutta monille käy myös niin, että paluu entiseen tapahtuu, valitettavasti.

      Poista
    2. Martsu, niinpä. Jotenkin tuo ohjelma usein niin korostaa läskiyden kamaluutta, että oikein yllätti tuollainen positiivinen kommentti.

      Hepa, minuakin kiinnostaisi nähdä mitä näille ihmisille kuuluu esimerkiksi vuoden kuluttua. Tietysti tuollainen voi olla hyvä boosti ihmiselle, joka ei itse osaa/tiedä kuinka pääsisi alkuun. :)

      Poista
  2. <3

    Elämänmittainen läksy: olla tyytyväinen ja onnellinen.

    VastaaPoista