Viikko on vierähtänyt hieman vaihtelevissa merkeissä. Tiistaina juoksin 5 kilometrin rauhallisen lenkin -20 pakkasessa. Keskiviikon istuin autossa, torstaina vietin rauhallista itsenäisyyspäivää äidin luona joulutorttuja syöden ja pukuloistoa katsellen. Eilen juoksin surkeimman lenkin pitkästä aikaa, ja tänään olen nauttinut käsitöistä ja kahvakuulasta.
Tosiaan, tulin eilen takaisin äidin luota, eli vietin 3 tuntia autossa. Syömiset matkustamisesta johtuen olivat vähän mitä sattuivat, joten kroppa oli tukossa istumisesta ja energiaa ei ollut riittävästi juoksemista varten. Lisäksi en osannut pukeutua -7 asteen pakkaseen (note to self: tekninen kerrasto + talvitrikoot ovat liikaa, samoin yhdistelmä kerrasto+juoksupaita+takki), tunsin oloni kuumaksi heti ensimmäistä askelista lähtien. Kenkävalintakin oli väärä. Fiksumpi olisi ymmärtänyt, että jos edelliset kolme tuntia on satanut lunta, niin sitä lunta on satanut. Minä ajattelin, että olosuhteet olisivat samat kuin alkuviikolla, eli tiellä ei käytännössä olisi lunta ollenkaan. En siis laittanut nastoja kenkiin kiinni. Vaan olihan sitä lunta. Useampi sentti. Joten jalka lipsui joka askeleella, ja tästä johtuen askel ja sitä myötä kroppa oli jännittynyt. No, sellainen 28 minuuttia 7:00min/km-vaudhilla, eli 4km tuli juostua, ja viimeiset metrit aivan puujaloilla. Tulipahan tehtyä ja opittua miten kannattaa juosta.
Tänään vihdoin tein pohjustusvoitelun suksilleni. Ja kyllä tuntui hyvältä. Nautin kätteni työstä, tosin pelkään joutuvani raportoimaan tänne, kuinka ei luista, ei ollenkaan. Toivottavasti kohta saataisiin latuja tehtyä, ainakin lumisateita on ensi viikolle lupailtu. Illalla oli vielä ohjelmassa kahvakuulajumppa. Tuntui hyvältä sekin.
Nyt Taru sormusten herrasta ja glögiä. Ihanaa viikolopun jatkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti