torstai 12. tammikuuta 2012

Dance with me, forget all the troubles you see

Olen hymyillyt koko päivän. Aamulla päätin käydä hevosen kanssa ajelulla ja mikä olisikaan parempi aloitus päivälle kuin tallustella lumisessa metsässä lumisateessa ja laulella hevoselle kauniita lauluja. Innostuksissani päätin lähteä itsekin juoksemaan. Alku meni hyvin, haastavan kovassa vastatuulessa. Mutta sitten iski kuolema, kun käännyin kotiin ja olisi pitänyt juosta 10 minuuttia lujempaa. Jouduin luovuttamaan ja kävelemään. Vaatetta oli päällä liikaa ja olo oli kovinkin tukala. Kotiin päästyäni ihmettelin, että kuinka silti näin helposti tuli kuuma ja väsy. Sykemittari paljasti, että olin juossut koko ajan samaa vauhtia, eli hieman nopeampaa kuin yleensä. Ilmankos tulee väsy, jos yrittää juosta lujempaa 30 minuuttia kuin jos yrittäisi juosta hiljakseen 20 minuuttia ja lujempaa 10 minuuttia?

Kotiin päästyäni ärsytti hieman. Enkö nyt osaa vauhtiani säädellä tai edes mittarista katsoa. Kyllä pitäisi jaksaa. Ja miksi sitä vaatetta piti pistää päälle niin paljon? Sitten tapahtui jotain kummallista. Spotify soitti hyvää biisiä. Minun teki mieli tanssia. Äkkiä askartelin lyhyen, puolen tunnin soittolistan, käänsin volat kaakkoon ja tanssin. Tuskin pääsisin missään tanssikilpailussa jatkoon, eikä minun tanssitaidoillani edes baarissa hurmattaisi ketään, edes pilkun aikaan. Mutta annoin mennä ja hymyilin. Hiki tuli, ja hyvä mieli palasi entistä parempana.

Nyt tekisi mieli mennä vasta sataneeseen lumeen tekemään lumienkeleitä.

4 kommenttia:

  1. Sit pitää mennä tekemään niitä lumienkeleitä ;)

    Mut ihan asiasta. Liika vaatetuskin voi helposti väsyttää kesken lenkin. Kaik ei vaan aina mee niin kuin strömsössä. Seuraavalla kerralla paremmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, armas hevoseni kovin järkyttyi omistajansa tehdessä lumienkeleitä Hänen tarhassaan. :P

      Poista
    2. Blogger ei suostu näyttämään kommentointilaatikkoa muuten kuin vastaamalla aiempiin kommentteihin, joten tehdään sitten niin. :)

      Talvella on välillä tosi hankala pukeutua lenkille, kun tuntuu inhalta lähteä ns. liian vähissä vaatteissa ulos, että palelee aluksi. Itselläni on tapana kävellä puolisen kilometriä ennen kuin alan juosta, ja välillä on ikävä kun kylmää, mutta yritän aina lohduttautua ajatuksella, että kohta kroppa taas lämpiää. :) Tänään ei palellut lenkille lähtiessä ja niin siinä sitten kävi, että kesken juoksun sai kiskoa kaulaliinaa kaulasta ja avata takin vetskaria. Mutta kylläpä loppulenkistä tehty jäähdyttely kävellen teki hyvää! :D

      Poista
  2. Quantina, mullakin on yleensä tavoitteena, että ennen kuin lähtee juoksemaan niin on pikkuisen kylmä. Nyt ilmeisesti epäonnistui täydellisesti tuulen vaikutuksen arviointi. :D

    VastaaPoista