tiistai 29. tammikuuta 2013

Lihaksia yläkroppaan?

Tässä eräänä kauniina päivänä sain kuulla kommentin, että onpas sulla isot reisilihakset. Jonain päivänä vähän aiemmin olin itsekin huomannut, että säärissä pohjelihakset ovat ihan näkyvät ja kivat. Jalkaosastosta lihaksia siis löytyy, ainakin jonkin verran. Juokseminen ja pyöräily ovat kai sulattaneet niiden pienten lihasten ympäriltä läskiä pois niin, että lihaksetkin pääsevät joskus esiin. Tai näin ainakin haluaisin kuvitella.

Yläkroppa sen sijaan on edelleen se ongelmavyöhyke. Mahasta löytyy makkaroita, vyötäröä saa etsimällä etsiä. Allitkin löytyvät, ja hauikset piileskelevät siellä jossain läskin alla. Minun nykyiset suosikkilajini eivät muokkaa yläkroppaa lähes ollenkaan. Täytyisi siis ottaa teholiike yläkropan läskien sulattamiseen.

Mutta miten? Myönnän sen, että kuntosalille minua tuskin saa. Ainakaan niin usein kuin pitäisi, että siitä olisi jotain hyötyä. Kuntosalit ovat kaukana, ja lisäksi minua vaivaa aina lähtemisen ongelma. Tykkään treeneistä, jotka alkavat heti kun avaan ulko-oven. ;) Tai no, tässä tapauksessa ehkä treeneistä, jotka alkavat heti kun nousen sohvalta.

Täytyy alkaa selailla erilaisia treeniohjelmia ja liikevinkkejä, niitä luulisi netistä löytyvän vaikka millä mitalla. Vatsalihasjumppaan ainakin hyvä on youtubesta löytyvä "8 minute abs"-video, jota olen joskus testaillutkin. Vinkkejäkin saa antaa, jos hyviä ohjeita kotitreeniin on. Välineitä löytyy ainakin kahvakuula, jumppapallo ja jumppakuminauha. Sekä koiran järsimät käsipainot, tosin ovat vain 2kg. Panostaakin voisin niihin, hankkia vähän paremmat. Ja osaisiko joku sanoa, kannattaisiko tälläinen ylävartalotreeni tehdä kahdesti, vai kenties kolmesti viikossa?


sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Testissä kahvakuula-dvd

Sports lady etsi kiinnostuneita testaamaan kahvakuula-dvd:tä, ja minähän olin heti valmiina!

DVD sisältää 2 levyä ja 2 harjoitusta, jotka sopivat myös aloittelijalle. Sports Lady treenaa koko harjoituksen kanssasi ja opastaa tekniikoissa. Taso 1: 4 liikettä ja 4 kierrosta. Kesto 20 min. Taso 2: 5 liikettä ja 4 kierrosta. Kesto 24 min.

Ensimmäinen treeni on hyvin simppeli, ja sopii erinomaisesti vaikkapa ensimmäistä kertaa kahvakuulaa kokeileville, jos ei ole mahdollisuutta ohjatuille tunneille. Dvd:n avulla näkee todella hyvin miltä liikkeet näyttävät ja kuinka ne kuuluu tehdä. Treeni kestää 20 minuuttia, ja koostuu neljästä kierroksesta, joilla tehdään neljää eri liikettä. Ensimmäisellä kierroksella Hanna neuvoo ja ohjaa jokaisen liikkeen. Liikkeet näytetään treenin edetessä sekä edestä että sivusta, mikä on mielestäni todella hyvä juttu.  Treenin edetessä Hanna myös muistuttelee tärkeistä asioista ja tsemppaa jaksamaan. Plussaa erityisesti kivasta kuvauspaikasta, oli ihana tehdä treeniä pakkasen paukkuessa -20 asteessa ja katsoa, kuinka dvd:llä aurinko paistaa ja linnut laulavat.

Toinen treeni ei ole hirveästi ensimmäistä vaikeampi. Liikkeet ovat erilaisia, ja osa niistä tehdään lattiatasossa. Myös tässä treenissä Hanna treenaa mukana, opastaa aluksi liikkeet ja treenin edetessä kertoo liikkeiden vaihtumisesta ja tsemppaa jaksamaan.

Tämä dvd oli kivaa vaihtelua tavalliseen kotitreeniini. Vähän niin kuin olisi ollut treenikaveri mukana. ;) Mutta sisällöllisesti tässä ei ollut minulle mitään erityisen haastavaa - tosin aina ei hirveän haastavaa tarvitse ollakaan. Ajattelen tämän sopivan hetkiin, jolloin en yhtään tiedä mitä haluaisin tehdä. Ja ensimmäinen treeni sopii kevyellä kuulalla tehtynä vaikka alkulämmittelyksi ennen lenkkiä. Erityisestä dvd sopii varmasti aloittelevalle kahvakuulailijalle, joka kaipaa tukea liikkeiden tekemiseen.

lauantai 26. tammikuuta 2013

Taas hiihtämässä

Lähdin viettämään vapaapäivääni kauppoja kiertäen. Ensimmäisenä urheilukauppaan ostamaan luisteluhiihtoon sopivia sauvoja. Mutta tiesihän sen jo etukäteen, kuinka käy. En minä osannut aloittaa sanomalla "hei, haluaisin luistelusauvat" vaan sanoin "hei, mua kiinnostais nuo luistelusukset". Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Oli ihanaa, kun myyjä taas selvästi etsi minulle parasta suksea, eikä yrittänyt myydä sitä puljun kalleinta. Lähdimme liikkeelle aktiivihiihtäjille tarkoitetuista luistelusuksista, mutta niistä ei löytynyt riittävän jäykkää paria, joten myyjä kysyi haluaisinko katsoa hieman kalliimmista Salomonin kisasuksista. Olimme samoilla linjoilla, että tärkeintä on löytää minulle hyvä suksipari. Ja sieltähän ne löytyivät.

Monojen sovittelu olikin sitten salatiedettä. Naisten monoista loppuivat koot kesken, ja miesten koot olivat paljon pienempiä kuin numerot antoivat ymmärtää. Lisäksi ensimmäistä kertaa luistelumonoa sovittavana ihmisenä minulla melkein oli ongelmia ymmärtää, että mistä kolosta saan pujotettua jalkani oikeaan väliin. Myyjä oli jo etsimässä monoihin jääneitä paperitolloja, kun sain naurun pidättelyltäni kerrottua oikean ongelmani. :D

Lopuksi sain vielä suksiini voitelun, että pääsisin heti hiihtämään. Ja siinähän se vapaapäivä sitten meni, kun oli ihan pakko päästä ladulle testaamaan. Jo etukäteen kyllä sanoin itselleni, että vaikka kuinka suksi luistaisi, niin viittä kilometriä pidempään en hiihdä.

Ja voi että. Ihan sanattomaksi veti se kehuvien adjektiivien etsiminen. Hymyillen hiihdin muutaman ringin (5,6km), eikä hymy hyytynyt vielä kotimatkallakaan. Uskomattoman hyvät sukset. Luisto oli erinomainen, samoin hiihdettävyys. Tuntui, että tekniikkajututkin napsuivat kohdilleen nyt kun sain oikeanlaiset välineet alle. I h a n a a.

Menenkin tästä taas silittelemään suksiani ja kertomaan niille, kuinka ihanat ne ovat.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Hiihtohimoa

Eilen oli vihdoin odottamani ensimmäinen luisteluhiihtokoulun kerta. Ja oli kyllä tehokas puolitoistatuntinen!

Ihan ensimmäiseksi harjoiteltiin mogrenia, ensin ilman sauvoja, ja sitten sauvojen kanssa. Ja olihan se vaikeaa. Vaikka opettaja monta kertaa näytti, että kuinka se menee, ja missä kohtaa sauvojen työntö lähtee, niin se perinteinen kuokka tuli jostain selkäytimestä.  Mutta pikkuhiljaa lähti sujumaan, kun oikein keskittyi.


Seuraavaksi sitten kuokkaa, ja vaikka sen osasin jo etukäteen, niin eipä meinannut tulla kuokasta mitään, kun oli juuri äsken niin yrittämällä yrittänyt hiihtää jotain muuta. Jotenkin minulle on aina hieman haasteellista vaihtaa ykskaks tekniikka toiseksi (tarkoituksella, vahingossa mogren kyllä vaihtui kuokaksi) tai vaihtaa potkujalkaa toiseksi. Löytyihän se kuokkakin sieltä, ja hyviä vinkkejä tuli senkin hiihtämiseen.

Viimeiseksi vielä wassbergiä, joka ei ollutkaan ihan niin vaikeaa kuin olin kuvitellut! Tasaisella ja suoralla se sujui ihan kohtalaisesti, ainakin kun pystyi keskittymään.

Tänään piti sitten päästä kokeilemaan opittuja juttuja, ja lähdinkin innosta soikeana hiihtämään. Koko hiihtomatkan yritin hiihtää niin kuin kuuluu. Aika pian tosin huomasin, että paukut olivat aikalailla lopussa, enkä sitten jaksanutkaan hiihtää kuin 7 kilometriä. Vapaapäivä olisi ehkä ihan paikallaan, tässä on nyt takana 5 tehokasta treenipäivää?

torstai 24. tammikuuta 2013

Superdieettiajatuksia

Olen aika tiiviisti katsonut jokaisen Jutta ja puolen vuoden superdieetit-jakson. Se on herättänyt minussa paljon ajatuksia. Katsoessani onnistuvia ihmisiä mietin, että jos tuokin, niin miksi en minäkin? Minun täytyy tehdä jotain väärin, kun paino ei putoa samalla tavalla kuin ohjelman osallistujilla. Jos ohjelman osallistujat jaksavat ajaa 1,5h matkoja kuntosalilla käydäkseen, niin miksi minä selitän kuntosalilla käymättömyyttäni sillä, että sinne on pitkä matka (15km)? Onko se syy epäonnistumiseeni, olenko vain laiska paska, joka ei viitsi nähdä vaivaa?

Eilisen jakson loppusanat, joissa Jutta sanoi ettei kaikkien tarvitse olla laihoja, että voisi opetella olemaan tyytyväinen itseensä kiloineen päivineen. Olla onnellisempi niin, kuin että jos yrittäisi jatkuvasti epäonnistuen laihduttaa. Nämä sanat herättivät lisää ajatuksia. Pitäisikö minunkin luovuttaa, ja antaa olla? Rakastaa itseäni tälläisenä kuin olen, ja luovuttaa yrityksistä päästä normaalipainoon?

Hassua, kuinka tälläisiä ajatuksia tulee. Koska jos järjellä ajattelee, niin onko ihminen, joka aloittaa juoksuharjoittelun nollasta ja tähtää tällä hetkellä maratonille, laiska paska, joka ei viitsi nähdä vaivaa? Ei todellakaan ole. Minä olen oman elämäni supersankari. Eikä kaikkien edes tarvitse laihduttaa samalla tavalla. Ja luovuttaminen? Minä oikeastaan jo pidän itsestäni tälläisenä. En joka hetki, mutta aika usein. Ja siltikin odotan pääseväni aina vain pienempiin mittoihin.

Ehkäpä muistan jatkossa, että jokainen ihminen on erilainen, ja jokaisen ihmisen tarina ei ole samanlainen. Joku onnistuu toisella tavalla ja joku toinen toisella tavalla. Kyllä minäkin onnistun. Olen jo onnistunut, ja tulen jatkossa onnistumaan.

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Ihania juoksupäiviä

Yksi asia, josta nautin täällä kaukana kaikesta asumisessa, on se, että saan kirkkaina iltoina juosta tähtitaivaan alla kuun valossa. Kuunnella pelkästään lumen narskumista kenkien alla. Olla näkemättä yhtäkään autoa, tai toista lenkkeilijää.

Eilen juoksin tuollaisen lenkin, 6km perushölkkähissuttelua. Nautin joka hetkestä, ja energiasta, joka kropassani oli. Tunteesta, joka halusi päästää irti ja mennä vain. Tänään juoksin samanlaisen kuutamolenkin. 8 kilometriä yhteensä. Ensin alkuhölkät, sitten 2 x 2,5 kilometriä vähän lujempaa, noin 6.30min/km. Meni suhteellisen helposti, viimeinen puoli kilometriä oli vähän tuskainen, kun mahassa alkoi yhtäkkiä kiertää. Onneksi sekin tunne meni nopeasti ohi.

Huomiselle on ohjelmassa hiihtokoulua, ja perjantaille sovittu kaverin kanssa hiihtotreffit. Mitähän sitä viikonloppuna sitten tekisi?

tiistai 22. tammikuuta 2013

Lisää haasteita

Olen saanut pariin kertaa haasteen, jonka säännöt ovat seuraavat:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

Kiitos vain, cherrie ja ..in motion!

Ensimmäiseksi siis 11 faktaa minusta.

1. Lakkaan useammin varpaan- kuin sormenkynsiäni.
2. Olen hyvin hajamielinen, ja unohtelen usein tavaroitani milloin minnekin.
3. Autoillessani yksin juttelen usein itsekseni, tai käyn keskusteluja mielikuvitushenkilön kanssa. Keskustelun yltyessä mieleeni juolahtaa, että entäs joku onkin laittanut nauhurin autooni/puhelimeni soittaa itsekseen jollekin ja joku kuuntelee juttujani. :D
4. Hiihdin lapsena kilpaa.
5. Lapsena halusin ballerinaksi, mutta tajusin jossain vaiheessa olevani liian lihava ja pitkä.
6. Olen laiska siivoamaan.
7. Mutta ahdistun, jos kotini on liian sotkuinen.
8. Pidän enemmän eläinlapsista kuin ihmislapsista.
9. Olen joissakin asioissa perfektionisti, ja joissakin en ollenkaan.
10. Viihdyn paremmin maaseudulla kuin kaupungissa.
11. Viimeisen faktan keksiminen on vaikeaa.

Ja sitten kysymykset, ensimmäiseksi cherrien! :)

1. Mikä on kaunein kohteliaisuus, jonka olet kuullut? Ehkä se, kun on kehuttu kauniiksi ja valoisaksi ihmiseksi, joka piristää muidenkin päivää.

2. Oletko addiktoitunut johonkin? Mihin? Hmm, liikkumiseen. Nykyään, jos olen muutaman päivän ilman liikuntaa, niin alkaa ahdistaa.

3. Mikä on ollut haastavinta elämäntapamuutoksessasi? Ruodussa pysyminen silloin, kun on koko ajan kiire ja väsyttää.

4. Mihin kaupunkiin tai maahan haluaisit ehdottomasti matkustaa, ja miksi? Uusi-Seelanti on ollut haavemaani siitä lähtien, kun näin siellä kuvatut Taru sormusten herrasta-elokuvat. Upeita maisemia, joita haluaisin itse päästä näkemään.

5. Mikä on suurin pelkosi? Että menetän rakkaat ihmiseni.

6. Mikä on/mitkä ovat lempivaatteesi? Lököttävät pyjamat, joissa voi viettää koko päivän. ;)

7. Mistä pidät eniten kaupungissa/kunnassa, jossa asut? Sen pienuudesta, ja siitä, että täällä on paljon tilaa.

8. Mikä on lempikirjasi tai -elokuvasi? Molemmissa, Taru sormusten herrasta.

9. Keneen julkisuuden henkilöön haluaisit tutustua? En oikein tiedä. :)

10. Millaisen tatuoinnin ottaisit, jos haluaisit ja voisit? Minulla on yksi tatuointi, josta haaveilin vuosikaudet. Ainakaan vielä ei ole mieleen tullut ideaa, jonka haluaisin. Minulle tatuoinnissa pitää olla ideaa, ja jotain henkilökohtaista, en siis halua pelkästään kaunista kuvaa.

11. Onko olemassa jokin tuoksu, josta pidät erityisen paljon? Jos on, niin mikä? Kevään tuoksu talven jälkeen. :) Ja useimmat eläimet tuoksuvat mielestäni hyvälle.

Sitten ..in motionin kysymykset.

1. Millainen on sinulle täydellinen viikonloppu? Rauhallinen ja rento, kiireetön. 

2. Inhoatko jotain outoa asiaa? Kalaa, ne haisevat pahalle.

3. Mikä on bravuurisi keittössä? Juustokakut.

4. Nolointa mitä olet tehnyt (ja kehtaat kuitenkin blogissa kertoa)? Minähän olen nolojen tilanteiden sankari, mutta jostain syystä juuri nyt ei tule mieleen mitään spesiaalia. :D

5. Mikä on parasta juuri nyt? Minun elämäni. <3 Tällä hetkellä kaikki on hyvin.

6. Teitkö uudenvuodenlupauksen ja jos teit, mikä se oli? En, olen todennut niiden olevan turhia, sillä unohdan ne kuitenkin jo ennen seuraavaa päivää.

7. Miten tulet viettämään kesäsi? Varmaan töitä tehden, ja toivottavasti liikkuen paljon.

8. Mikä on lempikirjasi? Taru sormusten herrasta

9. Entä lempiravintolasi? Ei ole, ei tule paljon käytyä ulkona syömässä, että osaisin jonkun nimetä.

10. Millainen olit lapsena? Ihan tavallinen, tykkäsin leikkiä paljon ulkona, ja minulla oli majoja ja mielikuvitusleikkejä paljon. Tykkäsin myös hirmuisesti lukea ja piirtää.

11. Mitä odotat eniten vuodelta 2013? Tällä hetkellä kaikista eniten odotan Tukholman maratonia, jännittää jo!


Ja sitten.. Kenet 11 haastaisin? No... heitän pallon teille lukijoille, ja joka vain haluaa, saa vastata seuraaviin 11 kysymykseen. :)

1. Mitä et haluaisi tehdä mistään hinnasta?
2. Millainen on suosikkitreenisi?
3. Mikä on unelma-ammattisi?
4. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?
5. Mikä on lempivärisi?
6. Onko sinulla jotain erityistä pehmolelua, joka on säilynyt lapsuudesta saakka mukanasi?
7. Mitä lajia haluaisit kokeilla?
8. Mikä asia jäi erityisesti mieleen vuodesta 2012?
9. Mistä haaveilet?
10. Ketä ihailet?
11. Jos voittaisit lotossa miljoonan, mitä tekisit rahoilla?

perjantai 18. tammikuuta 2013

Huono eilinen

Olen huomannut, ettei fyysinen työ ole helppo yhdistelmä syömisten tarkkailuun. Nyt, kun aloitan työpäiväni aamulla kello 6, ja viimeiset hommat lopetan noin kello 22.30 (onneksi en tokikaan ihan ympäripyöreää päivää tee), on minulla koko ajan nälkä. Ja näinhän se meni eilenkin, kun urakkani aloitin.

Joka välissä olisin voinut syödä jotain - ja osittain söinkin. Varsinkin illalla. Koko ajan mieli suuntasi kaapeille, ja välillä ehdin ajattelemaan ennen kuin käsikin oli kaapista jotain hyvää hakenut. Ruokaa laittaessa piti syödä vähän ruuanlaittoeväitä, kahvin kanssa söin enemmän keksejä kuin pariin viimeiseen viikkoon yhteensä. Ja kun väsyttikin, ja palelsi, kun oli niin kamalan kylmä, ei liikkuakaan jaksanut. Niinpä eilinen oli vapaa-aikoina pelkkää sohvalla istumista ja syömistä. Jälkeenpäin harmittaa. Ja eilenkin harmitti, kun en saanut lopetettua. Missä oli itsekuri, kun sitä kaipasin?

Tsemppasin kuitenkin vähän eilen, ja tein aamuksi smoothien valmiiksi jääkaappiin odottamaan. Niinpä kun pääsin aamun työrupeamalta pois, sain syödä heti kunnolla, eikä tarvinnut enää pitkittää nälkää. Toivottavasti loppupäiväkin menisi samalla tavalla, yritys on kova!


p.s. Unohdin punnertaakin eilen, höh.

tiistai 15. tammikuuta 2013

Tunnustus

Sain tunnustuksen Laiskiaiselta, KIITOS! On aina ihanaa kuulla, että joku pitää blogistani ja jutuistani. :)

Tämän tunnustuksen tarkoitus on saada huomiota suhteellisen uusille blogeille joilla on alle 200 lukijaa.

Tässä säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin.

Minä olen kyllä nyt hieman inhottava, ja jätän tämän jakamatta eteenpäin viidelle ihanalle blogille, sillä ihania blogeja, joille tämän voisin antaa on aika monta enemmän kuin viisi! Tykkään jokaisesta blogista jota luen, ja jonain päivänä voisin linkittää niitä postaukseen vähän useammankin. :) Joten ojennan tämän tunnustuksen teille KAIKILLE!

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Sunnuntaijutteluita

Tämän viikon liikunnat näyttävät aika kivoilta. Yhteensä 7,6 tuntia (jos en vielä innostu venyttelemään). Hiihtoa 22km ja juoksua 23km. Etunojapunnerruksia päivittäiset 10kpl (kiitos haasteesta Quantina). Tänään tein 11 kilometrin pitkän lenkin, aikaa meni kävelyineen vajaa 1,5 tuntia. Helposti sujui, eikä askel yhtään painanut. Ainoastaan viimeinen kilometri oli hieman raskas, sillä olin aivan kuvitellut olevani koko ajan kilometrin pidemmällä kuin olinkaan ja lopulta piti heittää pieni lisälenkki, että sain vielä yhden kilometrin juostua. :D

Huomisesta eteenpäin sitten 12kpl päivässä, seuraavalla viikolla 14. Ensi viikon liikunnat saattavat hyvinkin jäädä tätä viikkoa kevyemmiksi, sillä tiedossa on aikalailla ympäripyöreitä työpäiviä ja muutakin tekemistä saattaa löytyä kuin liikkuminen, joten varmaan ainakin hiihtämiset jäävät väliin. Toivottavasti sentään jonkun verran aikaa löytyy lenkillä käymiseen.

Ruokailut ovat pysyneet suhteellisen hyvin hallinnassa, välillä lipsahdellen. Ehkäpä tämä tästä. Pikkuhiljaa. :) En mitään tiukkaa linjaa aio ottaa vielä pitkään aikaan, mutta on hyvä nähdä, että kyllä minä pystyn, kun oikein haluan.

Saa muuten suositella hyviä (ja kestäviä) talvijuoksuhousuja! Craftin housut hajosivat vain noin 3 kuukauden käytön jälkeen. Sisäreidet aivan nukkaantuneet ja saumoihin tuli isot reiät. Harmi, kun ei ole mitään kuittiakaan tallessa, ja alehousut olivat niin turha niitä on kauppaankaan enää takaisin vi

torstai 10. tammikuuta 2013

Hiihtokoulu

Tänään alkoi jo hetken odottamani hiihtokoulu, ja kylläpä tuntuikin hyödylliseltä! Olen useita tekniikkajuttuja lukenut lehdistä ja parista hiihtokirjastakin, mutta ihan eri asia on opetella juttuja käytännössä jonkun valvovan silmän alla kuin yrittää kuvasarjan perusteella itse.

Teemana siis oli perinteisen hiihto, ja ihan ensimmäisenä (lähtötasotestin jälkeen) jätettiin sauvat pois ja harjoiteltiin potkuja ilman sauvoja. Vuorohiihtoa ja yksipotkuista. Sitten sauvat mukaan ja samoja potkuja niiden kanssa, ja tasatyöntöä. Koko ajan sai kommenttia hiihdosta, ja kylläpä siinä muutama ahaa-elämyskin tuli koettua. Hyviä vinkkejä, ja hyviä tekniikkaharjoituksia, joita voisi ihan itsekin siellä ladulla tehdä.

Lopuksi lähdettiin hiihtämään pientä lenkkiä, jonka aikana harjoiteltiin ylämäkeen hiihtoa ja laskemista. Jotenkin tuntui hyvältä, kun hiihdonopettajakin sanoi, että ei ole mikään pakko uskaltaa laskea vieraalla ladulla alamäkeen latua pitkin, vaan saa ihan rauhassa aurata, jos siltä tuntuu. En siis ehkä olekaan ihan nyhverö. Lopuksi vielä jokainen sai kommentteja omasta hiihdostaan. Minä sain kehotuksen nojata hieman voimakkaammin eteen, ja käskyn hiihtää, kuulemma tekniikka on hyvässä mallissa.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Lajitestissä konga

Sain tänään tilaisuuden testata uutuuslaji kongaa. Ennen kuin suurin osa lukijoista ajattelee minun seonneen lopullisesti, niin tässä hieman infoa ko. liikuntamuodosta:

Konga by Junglebody on uusin fitness villitys Australiasta! Konga on sopiva sekoitus tanssia (pop, rock, dancehall..), nyrkkeilyä, rasvanpolttoa ja hauskanpitoa. Konga on hyvin koukuttavaa sillä se on helppoa mutta järjettömän tehokasta. Halusit sitten polttaa rasvaa, muokata kehoasi tai vain fiilistellä musiikin tahdissa, tämä on sinun tuntisi. (lähde: Liikuntapalvelu Petra Sippola)


Konga on siis aivan uutuuslaji, eikä ohjaajia Suomesta löydy vielä montaa. Saa nähdä millaisen suosion laji saa. Sanon heti aluksi, että tämän minun lajikokemukseni perusteella ei kannata päättää lähteekö kokeilemaan kongaa vai ei. ;) Kuvauksestahan jo voi päätellä, että tanssillinen tunti on kyseessä, ja minulle ainakin äkkiä opittuna vaativin mahdollinen koreografia on askelviereen, askelviereen. Kongassa tosin biisien koreografiat ovat hyvin simppelit, erilaisia "liikesarjoja" oli korkeintaan 4-5/kappale. Niinpä tälläinen kaksi vasenta jalkaakin omaava ihminen pysyi hyvin mukana. Mutta ainakin oman kokeilukertani perusteella nyrkkeily/potkunyrkkeily olivat todella kaukana tästä tunnista, erilaisia iskuja oli oikeastaan vain parissa biisissä, muissa lähinnä tanssittiin. Yksi biisi reisilihaksille ja yksi vatsalihaksille. Luulen, että lajista pitävät ne, jotka pitävät zumbastakin, tai muista tanssillisista tunneista. Mutta minunkaltaiseni lenkkipolulla viihtyvä ihminen ei paljoakaan riemua tunnista repinyt.

Olihan se ihan kivaa, ohjaaja oli hyvä ja mukanasatempaava, mutta tuollainen ei vain ole minun juttuni. Jos tanssia haluan, niin jorailen kotona menemään ihan omilla askelkuvioillani, enkä yritäkään pysyä tahdissa mukana.


tiistai 1. tammikuuta 2013

2013

Mitä on edessä vuonna 2013?

Tämä tuleva vuosi vaikuttaa jännittävältä. Vuoden teemaksi aion tällä kertaa nimetä liikkumisesta nauttimisen. Viime vuonna uskoin itseeni, ja ylitin itseni. Tänä vuonna aion nauttia liikkumisesta, hyvästä (ja aina vain paranevasta ;)) kunnosta.

Vuoden ensimmäiset, ja ehkä suurimmat haasteet tulevat heti kesän alussa.

4.5.2013 Helsinki city run
1.6.2013 Stockholm Maraton

Minua oikein jännittää tuo maratonin juokseminen jo nyt, mutta uskon, että jos pysyn terveenä ja voin harjoitella koko alkuvuoden, niin selviän kyllä. Loppuajalla ei ole niin väliä. Mutta mitä näiden jälkeen, tai näiden lisäksi? Tietysti syyskuun alussa juostava Varala maraton houkuttelee, puolimaraton olisi varmaan siellä taas matkana. Olisi ihanaa tavata siellä taas blogiystäviä, viime vuonna vietimme siellä aivan mahtavan päivän! Lisäksi haaveilen, ainakin osittain, osallistuvani jollekin pienelle triathlonille, johonkin sopivan kuuloiseen kuntosarjaan. Ehkä. Jos uskallan. ;)


Lisäksi aion sopivissa määrin haastaa itseäni, kokeilla uusia liikuntamuotoja aina tilaisuuden tullen. Saa nähdä, löytyykö uusia suosikkeja ja innostuksen kohteita, vai pysyvätkö nämä nykyiset suosikit edelleen suosikkeina. Heti tammikuussa on luvassa pari uutta lajikokeilua ja ainakin hiihdon tekniikkakurssi, jolta odotan paljon.

Painonhallinnallisia tavoitteita en ota, kun ei sitä viimeistä kipinää ole vieläkään löytynyt. Mutta toivon ainakin, että paino edes pysyy kurissa liikunnan avulla. Liikunnallisina tavoitteina ajattelin tähdätä 1000 juoksukilometriin, ja jospa pyöränkin selässä saisin kesän aikana saman kilometrimäärän aikaiseksi. Mutta stressiä en näistä kummastakaan suostu ottamaan. :)

Mitä tavoitteita teillä on uudelle vuodelle?