keskiviikko 3. elokuuta 2011

Musta on tullu urheiluhullu

Tajusin tänään lenkkiä juoksuohjelmasta yliviivatessani, että tämä on 7. viikko kun lenkkeilen. Olen siis kohta kaksi kuukautta jaksanut käydä n. 5 kertaa viikossa lenkillä! Kyllä tämä pikkuhiljaa alkaa tulla tavaksi, ja lenkittömät päivät tuntuvat ikuisuudelta. Eilen tosin jäi 30 minuutin kävelylenkki väliin, mutta uskon, että kahden tunnin aidanrakennus + tunnin riehuminen metsässä vesurin kanssa viidakkoa siivoten korvaavat sen. :)

Tänään juoksin 24 minuuttia, eli "ennätykseni". Matkaa kertyi 3 kilmetriä, aika tarkalleen tasan :) Fiilis oli hyvä, juoksu kulki ja sain keskittyä vain etenemiseen. Se on hienoa kun saa vain juosta, katsella maisemia, eikä tarvitse purra hammasta ja raahata itseään eteenpäin. Saas nähdä mihin sunnuntaina pystyn, kun ohjelmassa olisi se viiden kilometrin juoksu.. Lenkin aikana ajattelin, että juoksen ainakin sen puoli tuntia ja katson mihin asti olen päässyt - ja siitä sitten eteenpäin vielä sen verran kuin jaksaa.

p.s. viikonlopun turvotukset ovat kadonneet kivasti, sormuskin pyörii taas sormessa :)

7 kommenttia:

  1. Mä tein iha saman eiliselä juoksulla, juoksin siis 30min, ja katsoin, mihin asti pääsin.. 4.3km tuli tauluun, ei paha. Kyllä se tästä vielä etenee.. joskus.
    Hyvin sinä olet edennnyt juoksussa!
    Mutta muista myös venyttelyt, ja, ne lepopäivätkin!

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania tuloksia teillä!!! Onnea teille molemmille!

    VastaaPoista
  3. Mahtava lukea, miten sun harrastus on edennyt! Ihan upeaa :) Ja toi, miten juostessa ei tarvii vain keskittyy "juoksemiseen" vaan näet myös kauniin luonnon ympärillä :)

    VastaaPoista
  4. Blueberry: venyttelyt mulla on vielä valitettavasti opetteluvaiheessa, tosin nyt olen alkanut ottaa niitä ohjelmaan :) Ne vain "unohtuvat" turhan helposti, vaikka niiden tärkeyden toki tiedän. :) Hieno tulos sullakin :)

    PeeKoo: kiitos :)

    Toppahapa: no niinpä! Ja kaikista upeinta on se, että tajuaa edistymisen itse! Tai siis, ajallisesti tai kilometrillisestihän mä etenen kuin sarvikuono - hitaasti. Toiset pinkaisevat ohi ja mä puksutan menemään. Mutta se, että mun ei tarvitse ajatella, että "hengitä, hengitä, hengitä", tai keskittyä katsomaan eteenpäin varpaiden sijasta. Voin vain ihastella maisemia, kypsyvän viljan tuoksua, linnun laulua - ja kappas, juoksin jo pitkälle!

    VastaaPoista
  5. WAU! Upeaa edistystä! Musta on ihana lueskella muiden kertomuksia juoksuharrastuksestaan. Itsekin kävin maanantaina lenkillä ja vuorottelin kävelyn ja hölkän välillä 25min, ja olo oli hyvä. Ei meinannut keuhkot pullahtaa ulos ja sydän räjähtää. :)

    VastaaPoista
  6. Onnea tuosta juoksusuorituksista!!! Voi että mä toivon että. voisin joskus sanoa olevani urheiluhullu, liikunta-addikti tms. Olen paatunut sohvaperuna ja liikunta on tod. vastenmielistä:-(

    VastaaPoista
  7. Lacu: Samoin! Eikä haittaa yhtään, vaikka toiset juoksevat 15 kilometrin lenkkejä, jokainen juoksee omalla tasollaan. :)

    LihavaLady: kiitos :) toivottavasti sinulle löytyisi sopiva urheilumuoto, sellainen josta voisit nauttia. Ei liikunnasta ole mitään hyötyä, jos se ällöttää..

    VastaaPoista