perjantai 10. helmikuuta 2012

Laiskuutta vai itsensä kuuntelua?

Viime syksyn olen liikkunut paljon. Melkein joka päivä, ja usein montaa juttua samana päivänä. Tänään olen maannut sohvalla (tai no, kävin minä ratsastamassa). Tämä on ilmeisesti yksi vuorotyön huonoista puolista - väsymys. Ja kysymys kuuluukin, onko suunnitellun jumpan/lenkin väliinjättäminen laiskuutta vai itsensä kuuntelua? Johtaako vapaapäivien vietto siihen, että pian lorvailen joka ilta, ja käytän väsymystä tekosyynä? Toivottavasti ei. Toivottavasti osaan kuunnella itseäni ja tiedän, koska väsyttää oikeasti ja koska kuvittelen olevani väsynyt. Pitänee jättää kovemmat lenkit vapaapäiville, ja työpäivinä mennä fiiliksen mukaan.

Aijuu, paino oli 94.9kg.

5 kommenttia:

  1. Siinä vasta hyvä kysymys. Omatunto sen sitten kertoo, kumpaa se liikunnan väliinjättäminen on - laiskuutta vai itsensä kuuntelua. ;)

    Tsemppiä, go with the flow! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, välillä omatunto huutaa vaikka kuuntelisi itseään. :D

      Poista
  2. Tiedätkös Brego, tätä minäkin aina joskus huomaan pohtivani (itseasiassa viimeksi eilen aamulla), kun yritän kiskoa unista kroppaani vuoteesta ylös ja liikkumaan (iltavuoroa ennen siis) TAI aamuvuoron jälkeen, kun väsyttää ja olisi paljon ihanampi vetäistä pitkät päikkärit sohvalla. Jotenkin pitää vain koittaa löytää se tasapaino liikkumiselle ja levolle. Oppia kuuntelemaan itseä, jota itse juuri pohdit yllä.

    Hienoa, että vuorotyön aloittaminen ei tuonut plussaa vaan miinusta - hyvä sinä!! :)

    Niin ja sinusta laiskaa saa tekemälläkään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on se sisäinen laiskiainen - tai pitäisikö sanoa kotikissa, jonka mielestä elämä olisi ihaninta, jos saisi vain nukkua ja venytellä sohvalla, välillä tassutella syömään. :P Onneksi tuo sisäinen kissakin haluaa välillä liikuntaa! :D

      Poista
  3. Vaikea kysymys. Varsinkin kun minulla omatunto kolkuttaa silloinkin, kun joudun sairauden takia jättämään liikunnan väliin. Silloin onneksi puhdas järkikin sanoo, että pakko on.

    Tuo sinun suunnitelmasi kuulostaa hyvältä. Ideana aika sama kuin mitä itse käytän: Jaksamattomuudesta huolimatta lähden lenkille. Jos kymmenen minuutin päästä tuntuu, että ei jaksa, niin silloin voi tulla pois. Koskaan en ole jättänyt lenkkiä kymmeneen minuuttiin. Siitä voi päätellä, missä syy on ollut :)

    VastaaPoista