Nyt minullakin on tavoitehousut! Tässä taannoin eräällä ratsastusvarusteiden nettikaupalla oli huima ale, kuolaamani ratsastushousut olivat -65% alessa, lähtöhinta 70 euroa oli vaihtunut alle 30 euroon. Ja tuota, pakkohan se on ostaa, kun halvalla saa, eikö? Vaikka omaa kokoa ei olisikaan, vaan isoin koko olisi 44. Ainahan sitä voi toivoa, että koot ovat isoja, eikö?
No, ne pöksyt saapuivat tänään. Joo-o, ne ovat hienot, mutta ei toivoakaan, että napit menisivät kiinni! :D En edes kehtaa ottaa kuvaa siitä, kuinka kamalalta ne päälläni näyttävät! Palataan asiaan ehkä... 10 kiloa laihempana.
tiistai 30. elokuuta 2011
Liikuntapitoista
Nyt on ilmoittautumiset hoidettu - ensi viikolla aloitan kahvakuulatunnit ja sitä seuraavalla viikolla alkaa kuntonyrkkeily! Odotan kumpiakin innolla, on ihanaa päästä opettelemaan uusia juttuja kahvakuulan kanssa (ja kokeilla painavampaa kuulaa jne), uusista jutuista saa varmasti hyvää tukea kotiharjoittelua varten. Aion jatkossakin pyrkiä 2-3 treenikertaan viikossa, eli 1 krt ohjattuna ja kaksi itsenäistä. :)
Eilen testasin jalkani kuntoa. Viime viikollahan kävelylenkillä testasin hölkkää, ja jo kolmen askeleen jälkeen totesin hölkkäämisen pelkäksi haaveiluksi. Eilen sitten otin lenkillä ensin 50 metrin hölkän - ei mitään, sitten 100m hölkän - ei mitään, sama toisen kerran ja lopulta vielä 250 metrin hölkän temmonvaihteluilla, eikä vieläkään mitään! Tänä aamuna jalka kyllä kertoi, että eilinen oli ehkä liikaa, mutta hei, hienoa toipumista! Jos ensi viikolla saisi jo vähän pidempiä matkoja juoksenneltua :)
Tänään tuli harrastettua hyötyliikuntaa - käytiin hakemassa syksyn viimeiset mustikat! Parissa tunnissa sain kokoon n. 5 litraa mustikoita. Iltahan sitten kului telkkaria katsoessa ja mustikoita siivotessa. Huomenna ajattelin tehdä mustikkakukkoa (ja annan itselleni herkutteluluvan, se syödään kermavaahdon kanssa!). Tosin täytyihän illalla sitten tehdä kahvakuulatreeni + vatsalihaksia.
Eilen testasin jalkani kuntoa. Viime viikollahan kävelylenkillä testasin hölkkää, ja jo kolmen askeleen jälkeen totesin hölkkäämisen pelkäksi haaveiluksi. Eilen sitten otin lenkillä ensin 50 metrin hölkän - ei mitään, sitten 100m hölkän - ei mitään, sama toisen kerran ja lopulta vielä 250 metrin hölkän temmonvaihteluilla, eikä vieläkään mitään! Tänä aamuna jalka kyllä kertoi, että eilinen oli ehkä liikaa, mutta hei, hienoa toipumista! Jos ensi viikolla saisi jo vähän pidempiä matkoja juoksenneltua :)
Tänään tuli harrastettua hyötyliikuntaa - käytiin hakemassa syksyn viimeiset mustikat! Parissa tunnissa sain kokoon n. 5 litraa mustikoita. Iltahan sitten kului telkkaria katsoessa ja mustikoita siivotessa. Huomenna ajattelin tehdä mustikkakukkoa (ja annan itselleni herkutteluluvan, se syödään kermavaahdon kanssa!). Tosin täytyihän illalla sitten tehdä kahvakuulatreeni + vatsalihaksia.
sunnuntai 28. elokuuta 2011
Don't give up
Kyllä ihmislapsen mielialat vaihtelevat. Eilen aamulla itkin miehen kainalossa, että olen ruma, kamala läski akka. Ja jotenkin koko päivän mielessä kaihersi pelko siitä, että onnistuuko tämä mun elämäntapamuutos, pystynkö mä laihtumaan, entäs jos tää kaikki epäonnistuu, lihon takaisin ja petyn hirmuisesti?
Tänään mietin, mistä tuo kaikki epävarmuus tuli. Tulin siihen lopputulokseen, että alitajunnasta kumpuavat muistikuvat edellisestä "onnistuneesta" laihdutuskuurista, jolloin pudotin painoa jostain 89kg-80kg. Alle 80kg:n en sitten päässytkään, en millään. Paino yksinkertaisesti EI tippunut, sitten alkoivat opiskelutkin jne ja laihdutus jäi, ja lihoin. Voisiko siis mieleni muistaa tämän, ja pelätä nyt, että en pääsekään alle 100kg:n?
Päätin sitten, että minähän en luovuta. Että nyt lähtee. Tempaisen painon alle 100kg:n ja näytän itselleni, että se myös jää sinne! Hyvänä alkuna tälle toimi kahvakuulatreeni, huomasin myös 6kg kuulan tuntuvan jo välillä kevyeltä!
Tänään mietin, mistä tuo kaikki epävarmuus tuli. Tulin siihen lopputulokseen, että alitajunnasta kumpuavat muistikuvat edellisestä "onnistuneesta" laihdutuskuurista, jolloin pudotin painoa jostain 89kg-80kg. Alle 80kg:n en sitten päässytkään, en millään. Paino yksinkertaisesti EI tippunut, sitten alkoivat opiskelutkin jne ja laihdutus jäi, ja lihoin. Voisiko siis mieleni muistaa tämän, ja pelätä nyt, että en pääsekään alle 100kg:n?
Päätin sitten, että minähän en luovuta. Että nyt lähtee. Tempaisen painon alle 100kg:n ja näytän itselleni, että se myös jää sinne! Hyvänä alkuna tälle toimi kahvakuulatreeni, huomasin myös 6kg kuulan tuntuvan jo välillä kevyeltä!
perjantai 26. elokuuta 2011
Huono fiilis.
Tänään ei tullut liikunnasta hyvää fiilistä. Jäi vain vähän ankea fiilis. Kävin siis eräällä kuntokeskuksella avoimien ovien viikon kunniaksi spinning+vatsa-peppu-yhdistelmäjumpassa ja bodyflow'ssa. Jo ennen kuin pääsin salille asti, mietin, että josko kääntyisin kotiin. Minulla on jonkinasteinen kammo kaikenlaisia kuntosaleja kohtaan, tunnen itseni niin norsuksi ja eksyneeksi.
No, pääsin salille, löysin jopa toimistonkin, josta tuntiliput haettiin. Paska fiilis iski välittömästi, kun kuntosalin puolelta kurkkaa pitkä ja hoikka (tietenkin) tyttö, katsoo minua päästä varpaisiin ja nyrpistää nenäänsä. Päätin kuitenkin olla luovuttamatta.
Spinning-salin löydettyäni totesin, että olin ainoa ei-laiha ja timmi tunnille tulija. Tunnilla huomasin, että olen ainoa, joka hikoilee kuin sika. Muut senkun vain pyöräilivät eteenpäin. Lisäksi en kokenut ko. lajia omakseni, kuntopyörää voin kyllä polkea esim. telkkaria katsoessa tai musiikkia kuunnellen, mutta en tuolla lailla salissa muiden ihmisten seurassa.
Jäin vielä bodyflow-tunnille, kun alunperin olin niin päättänyt. Se sentään meni paremmin, tosin havaitsin taas, että venytellä täytyisi enemmän. Mutta kaikenkaikkiaan jäi hieman sellainen surkea fiilis, enpä taida edelleenkään aloittaa punttisalilla käymistä.
No, pääsin salille, löysin jopa toimistonkin, josta tuntiliput haettiin. Paska fiilis iski välittömästi, kun kuntosalin puolelta kurkkaa pitkä ja hoikka (tietenkin) tyttö, katsoo minua päästä varpaisiin ja nyrpistää nenäänsä. Päätin kuitenkin olla luovuttamatta.
Spinning-salin löydettyäni totesin, että olin ainoa ei-laiha ja timmi tunnille tulija. Tunnilla huomasin, että olen ainoa, joka hikoilee kuin sika. Muut senkun vain pyöräilivät eteenpäin. Lisäksi en kokenut ko. lajia omakseni, kuntopyörää voin kyllä polkea esim. telkkaria katsoessa tai musiikkia kuunnellen, mutta en tuolla lailla salissa muiden ihmisten seurassa.
Jäin vielä bodyflow-tunnille, kun alunperin olin niin päättänyt. Se sentään meni paremmin, tosin havaitsin taas, että venytellä täytyisi enemmän. Mutta kaikenkaikkiaan jäi hieman sellainen surkea fiilis, enpä taida edelleenkään aloittaa punttisalilla käymistä.
Tippuu tippuu!
Se on kuulkaas rakkaat kanssabloggaajat sillä lailla, että viime viikosta pudotusta on -900g! Eli tämänhetkinen lukema on 100.4kg. Nyt on ensimmäinen -5kg takana, ja BMI on tippunut vaikeasta lihavuudesta (36,7) merkittävään lihavuuteen (34,7). Matka on pitkä, mutta pikkuhiljaa, gramma grammalta! Ensi viikon tavoitteena on päästä alle satasen, niin saisin laittaa sykemittarin tilaukseen. ;)
Aamulla vietin hetken jos toisenkin peilin edessä ja mietin, että mistä tuo 5kg on lähtenyt. Taitaa olla vyötäröltä, housut tuntuvat menevän helpommin kiinni. ;) Tulin myös siihen tulokseen, että nämä viimeisimmät ylimääräiset kilot ovat kertyneet juuri vatsaan. Silloin joskus, 80-90kg painavana olin lähinnä vain iso. Siis tiedättehän, isot reidet, isot pohkeet, isot tissit jne. Eli ylipaino kertyi tasaisesti ympäri kroppaa. Nämä viimeiset 15kg ovat sitten kasvattaneet lähinnä vatsamakkaraa.
Aamulla vietin hetken jos toisenkin peilin edessä ja mietin, että mistä tuo 5kg on lähtenyt. Taitaa olla vyötäröltä, housut tuntuvat menevän helpommin kiinni. ;) Tulin myös siihen tulokseen, että nämä viimeisimmät ylimääräiset kilot ovat kertyneet juuri vatsaan. Silloin joskus, 80-90kg painavana olin lähinnä vain iso. Siis tiedättehän, isot reidet, isot pohkeet, isot tissit jne. Eli ylipaino kertyi tasaisesti ympäri kroppaa. Nämä viimeiset 15kg ovat sitten kasvattaneet lähinnä vatsamakkaraa.
torstai 25. elokuuta 2011
Hyvä naiset! Vielä jaksaa!
Tajusin tänään, että mikä liikunnasta tekee niin kivaa. Se tunne, kun ylittää itsensä, jaksaa ja jaksaa, ja jaksaa vielä muutaman toiston. Se tunne, joka liikunnan jälkeen saa hymyn leviämään korvasta korvaan ja fiilistelemään.
Olin tänään piloxing-tunnilla. Uskomattoman kivaa! Piloxing on siis yhdistelmä nyrkkeilyä ja pilatesta, tunti oli uskomattoman vauhdikas, juomataukoja ei pidetty. Liikkeissä vuorottelivat erilaiset nyrkkeilyn iskut ja lyönnit, sekä pilates-tyyppiset liikkeet. Lopputunnista vielä tehtiin lattialla hetki vatsalihas- ja pakaraliikkeitä. Rankkaa, mutta ihanaa. Hammasta purren jaksoin, jaksoin ja jaksoin. Paidassa ei tainnut tunnin jälkeen olla yhtäkään kuivaa kohtaa, mutta nautin joka hetkestä. Piloxing oli minulle oikean tyyppistä liikuntaa, nopeaa ja vauhdikasta, mutta ei pitkiä ja vaikeita askelsarjoja (kuten vaikka zumbassa välillä). Pysyn siis kahden vasemman käteni ja jalkani kanssa hyvin mukana. Pidän tuollaisesta vauhdikkaasta ja raskaasta liikunnasta, koska se pakottaa keskittymään. Tunnin ajan saa unohtaa kaiken muun, keskittyä vain itseensä ja kroppaansa.
Valitettavasti tuo oli vain näytetunti, joten jatkoa piloxingille ei ole luvassa, korkeintaan satunnaisesti. Tuo herätti kuitenkin kiinnostuksen aloittaa kansalaisopistossa kuntonyrkkeily, se voisi olla hyödyllistä minulle. Koska istun paljon koneella (tai neulon), hartiani ovat usein jumissa. Eivätkä nämä yli-isot rinnatkaan paljoa asiaa helpota. ;) Lisäksi aion syksyllä käydä kerran viikossa ohjatuilla kahvakuula-tunneilla. Luulen, että siitä on hyötyä kotiharjoittelulle, oppii ainakin tekemään uusia liikkeitä oikein, eikä vain vähän sinnepäin.
Millaisia liikuntasuunnitelmia teillä on syksyn varalle? Aiotteko aloittaa jotain uutta? Tai onko jollakulla kokemuksia kuntonyrkkeilystä?
Olin tänään piloxing-tunnilla. Uskomattoman kivaa! Piloxing on siis yhdistelmä nyrkkeilyä ja pilatesta, tunti oli uskomattoman vauhdikas, juomataukoja ei pidetty. Liikkeissä vuorottelivat erilaiset nyrkkeilyn iskut ja lyönnit, sekä pilates-tyyppiset liikkeet. Lopputunnista vielä tehtiin lattialla hetki vatsalihas- ja pakaraliikkeitä. Rankkaa, mutta ihanaa. Hammasta purren jaksoin, jaksoin ja jaksoin. Paidassa ei tainnut tunnin jälkeen olla yhtäkään kuivaa kohtaa, mutta nautin joka hetkestä. Piloxing oli minulle oikean tyyppistä liikuntaa, nopeaa ja vauhdikasta, mutta ei pitkiä ja vaikeita askelsarjoja (kuten vaikka zumbassa välillä). Pysyn siis kahden vasemman käteni ja jalkani kanssa hyvin mukana. Pidän tuollaisesta vauhdikkaasta ja raskaasta liikunnasta, koska se pakottaa keskittymään. Tunnin ajan saa unohtaa kaiken muun, keskittyä vain itseensä ja kroppaansa.
Valitettavasti tuo oli vain näytetunti, joten jatkoa piloxingille ei ole luvassa, korkeintaan satunnaisesti. Tuo herätti kuitenkin kiinnostuksen aloittaa kansalaisopistossa kuntonyrkkeily, se voisi olla hyödyllistä minulle. Koska istun paljon koneella (tai neulon), hartiani ovat usein jumissa. Eivätkä nämä yli-isot rinnatkaan paljoa asiaa helpota. ;) Lisäksi aion syksyllä käydä kerran viikossa ohjatuilla kahvakuula-tunneilla. Luulen, että siitä on hyötyä kotiharjoittelulle, oppii ainakin tekemään uusia liikkeitä oikein, eikä vain vähän sinnepäin.
Millaisia liikuntasuunnitelmia teillä on syksyn varalle? Aiotteko aloittaa jotain uutta? Tai onko jollakulla kokemuksia kuntonyrkkeilystä?
keskiviikko 24. elokuuta 2011
Kuulumisia
Penikka vaivaa edelleen, joten juokseminen on pois listalta. Eilen kävin kävelylenkillä (45min), jonka jälkeen askartelin hevoselle uutta laidunta (kävelyä n. 2h), siitä ei vaivaantunut millään lailla, mutta heti kun kokeilin juoksuaskelia, niin ottaa kipeää. Samoin, jos jollain tietyllä lailla varaan painoa jalan päälle, niin sattuu. Tällä viikolla siis ohjelmassa kotijumppaa ja ilmaisia kuntokeskuksen näytetunteja (huomenna piloxing, perjantaina spinning + bodyflow).
Tänään kotijumpassa oli vuorossa punnerruksien eka treeni, meni suht koht hyvin, vikalla kierroksella tein 10 naisten punnerrusta. Ranteet vähän vaivasivat, en tiedä oliko minulla väärä tekniikka tms? Vatsa-akatemian eka treenikin oli suht näppärä, liikkeet eivät olleet hurjan vaikeita, mutta kyllä nekin tuntuvat tuolla. ;) Kahvakuulan kanssa sain taas hien virtaamaan ihan käsittämättömästi ja sykkeet nousemaan pilviin. On se vaan niin kivaa!
Paino. Näyttäisi olevan ainakin vielä laskusuunnasta, vaikka alkuviikosta näkyikin tähtitieteellisiä lukemia viikonlopun mässäysten jäljiltä! Toivottavasti pian pääsisin sen 100kg:n rajan yli ja saisin tilata sykemittarin. :)
Eilen koin hetken aikaa ahdistusta siitä, että paino tippuu niiiin hitaasti - n.2kg kuussa. Sain sitten kuulla, että jos laihduttaa kuten minä - eli lisää liikunnan määrää ja syö terveellisesti, mutta ei noudata mitään tiettyä kalorimäärää, niin paino tippuukin varsinkin aluksi hyvin hitaasti. Eli ehkäpä minäkin tästä hoikistun! :) Lisäksi, vaikka -2kg kuussa kuulostaa pieneltä, niin se on -24kg vuodessa! Kelpaa hyvin mulle.
Tänään kotijumpassa oli vuorossa punnerruksien eka treeni, meni suht koht hyvin, vikalla kierroksella tein 10 naisten punnerrusta. Ranteet vähän vaivasivat, en tiedä oliko minulla väärä tekniikka tms? Vatsa-akatemian eka treenikin oli suht näppärä, liikkeet eivät olleet hurjan vaikeita, mutta kyllä nekin tuntuvat tuolla. ;) Kahvakuulan kanssa sain taas hien virtaamaan ihan käsittämättömästi ja sykkeet nousemaan pilviin. On se vaan niin kivaa!
Paino. Näyttäisi olevan ainakin vielä laskusuunnasta, vaikka alkuviikosta näkyikin tähtitieteellisiä lukemia viikonlopun mässäysten jäljiltä! Toivottavasti pian pääsisin sen 100kg:n rajan yli ja saisin tilata sykemittarin. :)
Eilen koin hetken aikaa ahdistusta siitä, että paino tippuu niiiin hitaasti - n.2kg kuussa. Sain sitten kuulla, että jos laihduttaa kuten minä - eli lisää liikunnan määrää ja syö terveellisesti, mutta ei noudata mitään tiettyä kalorimäärää, niin paino tippuukin varsinkin aluksi hyvin hitaasti. Eli ehkäpä minäkin tästä hoikistun! :) Lisäksi, vaikka -2kg kuussa kuulostaa pieneltä, niin se on -24kg vuodessa! Kelpaa hyvin mulle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)