maanantai 31. joulukuuta 2012

Those who run seem to have all the fun

Madonnan sanojen myötä toivotan jokaiselle blogin lukijalle ihanaa uutta vuotta, ja niiden myötä palaan muistelemaan vuotta 2012. Nuo sanat ovat Hung up-biisistä, ja ne kuvaavat vuottani erinomaisesti. Juokseminen on ollut vuoden 2012 kohokohta, ja hauskaa minulla on ollut!

Tammikuun alussa kirjoitin, että vuoden teema voisi olla usko itseesi. Ja minä olen uskonut. Vaikka olen vähän epäillytkin, niin olen uskonut! Ja tehnyt asioita, joita en aiemmin olisi ajatellut tekeväni. Vuoden ehdoton kohokohta oli Varalan puolimaraton syyskuussa. Se tunne, kun lähdin väkijoukon mukana juoksemaan, ja se tunne, kun ylitin maaliviivan. Ja se tunne, kun mietin sitä päättäväisyyttä, jonka olen itsestäni löytänyt. Se ylipainoinen nainen, jolle 2 minuutin hölkkä tuntui kamalan raskaalta, muuttui (edelleen ylipainoiseksi) naiseksi, joka jaksaa juosta puolimaratonin! Naiseksi, joka sen jälkeen vain tähtää eteenpäin, kohti uusia tavoitteita!

Vuoden toinen liikunnallinen kohokohta oli uusi pyörä ja innostus pyöräilyyn. Kuinka ihanaa olikaan pyöräillä aurinkoisina (ja vähemmän aurinkoisina) kesäpäivinä, päästä aivan uusiin maisemiin. Pyöräilyn kohokohtana ehdottomasti elokuinen 95 kilometrin lenkki. Aion tehdä saman uudestaan ensi kesänä, tai sitten suuntaan aivan eri suuntaan pitkälle lenkille.

Vilkaisin myös heiaheian vuositilastoa, tälle vuodelle liikuntatunteja on kertnyt kaikkiaan 255 tuntia, eli noin 40 minuuttia päivässä. Lajeista ykkösenä tietysti juoksu - 700 kilometriä. Pyöräilyä 704 kilometriä. Hävettävänä miinuksena venyttely, ainoastaan 40 kertaa (heiaheiaan kirjattuna), sehän ei ole edes kertaa viikossa.

Huomenna luvassa suunnitelmia ja haaveita ensi vuodelle. ;)

1 kommentti:

  1. Kuulostaa hyvältä: uskoa itseensä!

    Puolimaraton on huikea juttu! Me teimme sen ja voimme luottavaisin mielin asettaa uusia tavoitteita ja käydä käsiksi haasteisiin.

    VastaaPoista